ArtikkelitKansi

Kumppanuusmaataloudella ruokaa lähiruokamarkkinoille ja ruoantuotantoa tutuksi kuluttajille

Monet kumppanuusmaatiloista tuottavat monipuolisesti vihanneksia. Kuva: Henri Murto
405Lukenut

Kumppanuusmaatalous on mahdollisuus. Kannattaa tarkastella asian eri puolia ja keskustella sen merkityksestä lähiruoan saatavuudelle, kuluttaja-tuottaja -suhteelle, ruoantuotannon arvostukselle, ruokaturvalle ja alkutuotannon kannattavuudelle – ja harkita toimintaa omalla kohdallaan. Mutta mistä kumppanuusmaataloudessa on kyse?

Kumppanuusmaatalous on yhteisön tukemaa ruoan tuotantoa (community supported agriculture, CSA), jossa kuluttaja tai muu kumppani sitoutuu etukäteen ostamaan tietyn osuuden paikallisen viljelijän tuottamasta sadosta ja tuottaja toimittamaan sen. Yhdessä jaetaan mahdollista satoriskiä, mutta myös ruoantuotannon palkitsevuutta. Paikasta riippuen kuluttaja voi esimerkiksi päästä osallistumaan viljelyyn itsekin (tietty määrä työskentelyä voi myös olla osa sato-osuusmaksua), nauttimaan peltomaisemasta ja tutustumaan kotieläimiin tai kumppanuusmaatila voi järjestää yhteisiä ”maatilaillallisia”, kertoa tilan vuodenkierrosta jäsenkirjeissä ja suunnitella tuotantoa kuluttajien toiveiden mukaisesti. Toimintamuotoja on monia, mutta vähintään tuottaja tulee tutuksi.

Kumppanuusmaatalous on hyvä esimerkki lyhyestä jakeluketjusta, mutta se on enemmän kuin vain ruoan myymistä ja ostamista. Tiedonkulku, vuorovaikutus, molemminpuolinen sitoutuminen, paikallisuus ja pyrkimys tuotannon kestävyyteen ovat kumppanuusmaataloudessa oleellisia. Toiminnan arvo onkin enemmän kuin vain tuotteen hinta euroissa.

Toiminnan periaatteet ovat kaikille kumppanuusmaatalousyhteisöille samat, mutta itse toiminta muotoutuu aina kulloisistakin lähtökohdista sekä tilan mahdollisuuksista ja sijainnista käsin. Jos ajatus kiinnostaa ja vaikuttaa toimivalta oman tilan kohdalla, siinä tarjoutuu hyvä tilaisuus erikoistua ja etsiä toiminnalle sopiva markkinarako omalla alueella. Useimmiten kumppanuusmaataloutta harjoitetaan monipuolisilla puutarhatiloilla, mutta yhtä hyvin tuotteet voivat olla myös esimerkiksi hunajaa, maitoa tai viljaa. Tuottaja tarjoaa kuluttajille sato-osuuksia tilaltaan etukäteen ostettavaksi ja toimittaa sitten satokassit säännöllisesti satokauden kuluessa tai vuoden ympäri tiettyyn hakupaikkaan. Kassissa voi olla raaka-aineiden lisäksi mukana muutakin, kuten reseptejä ja oman tilan jatkojalosteita. Jakelu voidaan toteuttaa myös jollakin muulla ennakkoon sovitulla tavalla.

Kumppanuusmaataloustoiminta voi käynnistyä kuluttajienkin aloitteesta. He voivat esimerkiksi etsiä läheltään asiasta kiinnostuneen maatilan tai vuokrata peltoa ja palkata viljelijän. Kuluttajien lisäksi kumppanina voi hyvin olla myös vaikka ravintola, koulu, päiväkoti tai elintarvikkeiden jatkojalostaja. Tuottajatkin voivat toimia yhdessä muun muassa valikoimiaan laajentaakseen, tuotekuljetuksia yhdistellen tai viljely-yhteistyötä tehden.

Kumppanuusmaataloutta harjoitetaan Suomessa jo jonkin verran – ja joillakin tiloilla on nyt vielä ennen sadonkorjuuta sato-osuuksia ostettavissa. Kumppanuusmaataloutta tunnetaan kuitenkin vielä melko heikosti, vaikka se voisi olla varteenotettava keino, ei pelkästään kestävään ruoantuotantoon ja -jakeluun, vaan myös esimerkiksi opetuksen, ruoka- ja luontosuhteen rakentamisen tai Green Care -toiminnan tueksi. Myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa tutkitaan kumppanuusmaataloutta ja tehdään työtä sen edistämiseksi.

Kumppanuusmaatalouteen liittyviä ajankohtaisia hankkeita Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa

Kumppanuusmaatilat voivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi taimituotannossa. Kuva: Henri Murto.

Valtakunnallinen KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hanke kokoaa kokemuksia asiasta, käy läpi aiheesta tehtyä tutkimusta, selvittää toiminnan mahdollisuuksia Suomessa ja tiedottaa. Lisäksi hankkeessa rakennetaan verkostoa: toisaalta tuetaan hiljattain perustetun Kumppanuusmaatalous ry:n yhteistyötä ja toisaalta kootaan eri tahoja keskustelemaan kumppanuusmaataloudesta ja sen kehittämisestä. Työtä tehdään yhdessä Luomuliiton kanssa 1.10.2019–31.12.2021 Hämeen ELY-keskuksen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahaston tuella. Jos kiinnostuit asiasta, tutustu lisää, ota yhteyttä ja liity verkostoon.

Näkymätön työ uudistavassa maataloudessa -tutkimushankkeessa puolestaan keskitytään ihmisten, teknologioiden ja ekosysteemien tekemään, ekologisesti tai sosiokulttuurisesti arvokkaaseen työhön, jonka arvoa on hankala jäljittää ja mitata ja joka ei näy poliittisessa ja julkisessa keskustelussa, markkinoiden hinnoittelussa tai virallisissa tilastoissa. Tutkimusta tehdään kahdeksalla maatilalla, joista viidellä harjoitetaan kumppanuusmaataloutta. Hanke tutkii ja tuo esiin maatiloilla tehtävää näkymätöntä työtä, kuvaa uudistavan maatalouden käytäntöjä ja keskeisiä osa-alueita, tavoitteita ja arvon muodostumista sekä tuo esiin viljelijöiden näkökulmia ja suhteita ympäröiviin ekosysteemeihin. Lisäksi hankkeessa pohditaan tiedon olemusta ja sitä, mitä yhteys maahan voi opettaa meille taloudesta. Hanke alkoi vuonna 2019. Sitä rahoittavat Koneen Säätiö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö sekä maa- ja metsätalousministeriö.

KUMAKKA-hanke
Ritva Mynttinen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, ritva.mynttinen@helsinki.fi
Susann Rännäri, Luomuliitto, susann.rannari@luomuliitto.fi
Facebook: Suomen Kumppanuusmaataloudet
Liity verkostoon: https://bit.ly/Kumppanuusmaatalousverkostoon

Näkymätön työ uudistavassa maataloudessa -hanke
Galina Kallio, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, galina.kallio@helsinki.fi