Vuoropuhelu ja kohtaamiset vahvistavat sekä yliopisto-opiskelijoiden että paikallisten yritysten kestävyys- ja liiketoimintaosaamista. Konkreettiset esimerkit ja keskustelut antavat aihetta tuleville yritysten kehittämissuunnitelmille ja toisaalta tekevät käytännön tasolla toimintaympäristöä tutummaksi opiskelijoille.
Helsingin yliopiston ja Vaasan yliopiston ruokaliiketoiminnan opetuksessa panostetaan jatkossa entistä vahvemmin kestävyyden teemoihin. Yliopistojen yhteinen kestävän ruokaliiketoiminnan opintoja tarjoava opintokokonaisuus (15 op) käynnistyi nyt ensimmäistä kertaa Seinäjoella. Helsingin yliopistossa opinnot ovat osa Elintarviketalouden ja -kulutuksen maisteriohjelmaa ja Vaasan yliopistossa opintokokonaisuus kuuluu kauppatieteiden maisteriopintojen vapaavalintaisiin opintoihin.
Opintokokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden kestävyys- ja liiketoiminta-osaamista tarjoten työkaluja ruoka-alan liiketoiminnan kestävään uudistamiseen luovasti. Opintokokonaisuudessa hyödynnetään Etelä-Pohjanmaan ruokaklusterin erityispiirteitä ja verkostoja ja siihen kuuluvat lähijaksot toteutetaan yhteistyössä alueen ruokatoimijoiden kanssa. Opinnot tarjoavat opiskelijoille ajankohtaisen ja tärkeän sisällön lisäksi ainutlaatuisen mahdollisuuden verkostoitua Etelä-Pohjanmaan alueen ruokatoimijoiden kanssa ja mahdollisesti ensimmäisen kontaktin jopa tulevaan työpaikkaan alueella.
Liikkeelle ruoka-alan yritysten johtamisen ydinkysymyksistä: kestävyys, kestävyyssiirtymä ja innovaatiotoiminta
Opintokokonaisuus käynnistyi ”Innovatiivisen kestävyyssiirtymän johtaminen” -kurssilla. Kurssi perehdytti opiskelijoita ruoka-alan yritysten johtamisen ydinkysymyksiin kestävyyden, kestävyyssiirtymän ja varsinkin tähän liittyvän innovaatiotoiminnan näkökulmasta. Kumppaniyrityksiksi kurssille olivat lupautuneet Atria, Kyrö Distillery ja Pirjon Pakari. Kurssi käynnistyi kahden päivän kick off -tapahtumalla, johon oli kutsuttu opiskelijat, kurssin opettajat, kumppaniyritysten edustajia sekä lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita, jotka osallistuivat kurssin teemaa käsittelevään paneelikeskusteluun.
Päivä alkoi rennolla osallistujien ja yritysten esittelykierroksella, jonka jälkeen edettiin paneelikeskusteluosuuteen. Keskustelu tarjosi kattavan katsauksen ruoan kuluttamisen ja ruokaliiketoiminnan nykytilasta sekä yritysten mahdollisuuksista ja haasteista ruokaliiketoiminnan kestävyyssiirtymään liittyen. Keskusteluun osallistuivat myös opiskelijat ja muut läsnäolijat luottamuksellisessa ja avoimessa ilmapiirissä.
Opiskelijoiden illanvietto sujui yhdessä kokkaillen ja yö vietettiin läheisessä maaseutumajoituksessa. Seuraavana päivänä ohjelma jatkui Ruralia-instituutin johtajan Sami Kurjen kurssin johdantoluennolla, joka pohti miten sovittaa liiketoiminnan taloudellisen voiton tavoittelu kestävyyssiirtymän vaatimiin raameihin. Päivä jatkui vierailulla Foodwestiin, jossa opiskelijat pääsivät tutustumaan ruoka-alan innovaatiotoimintaan ja palveluihin, joita Foodwest tarjoaa elintarvikealan yrityksille.
Päivien jälkeen kurssi jatkui etäluennoilla, joissa ruokaliiketoiminnan kestävyyssiirtymän edellyttämiä muutoksia lähestyttiin erilaisista tieteellisistä viitekehyksistä lähtien, jotka paneutuivat erityisesti yritysten innovaatiotoimintaan ja yritysten väliseen yhteistyöhön. Luennoilla käsiteltiin myös psykologisen omistajuuden teoriaa kestävyyskontekstissa.
Yritysvierailut konkretisoivat yritysten kestävyystyötä
Toisella Seinäjoen kenttäjaksolla opiskelijat pääsivät vierailemaan kumppaniyritysten eli Kyrö Distilleryn, Atrian ja Pirjon Pakarin tiloissa tutustumassa lähemmin yritysten toimintaan ja kestävyyden edistämistyöhön. Vierailut toimivat samalla hyvänä pohjustuksena kumppaniyritysten antamiin kehittämistöihin. Yritysten ja kurssin opettajien yhdessä muotoilemat kehittämistehtävät liittyivät uusien pakkausinnovaatioiden lanseeraamiseen, paikallisvastuun viestimiseen sekä henkilöstön laajaan osallistamiseen kestävyyden edistämisessä.
Positiivinen kokemus sekä opiskelijoille että yritysten edustajille
Kehittämistyöt tehtiin ryhmätöinä ja niiden tarkoituksena oli tuottaa myös konkreettisia kehitysehdotuksia, joita yritykset voisivat hyödyntää. Loppuseminaarissa ryhmät esittelivät kehitysehdotuksiaan yrityksille, jotka näkivät niissä paljon lupaavia aihioita ja jatkokehittelyn mahdollisuuksia. Opiskelijoilta ja kumppaniyrityksiltä tulleesta palautteesta päätellenkin kurssi oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut kokeilu.
– Kurssi on ylittänyt odotukseni aivan täysin järjestelmällisyydellään, lämminhenkisyydellään sekä sisällöllään. Se sisälsi paljon hyviä puhujia eri organisaatioista ja mahtavia yritysvierailuja, summaa kurssin antia kauppatieteen opiskelija Diana Makasyuk Vaasan yliopistosta.
Erityisesti konkreettisuus ja toteutuskelpoisuus sai yrityksiltä positiivista palautetta.
– Kurssilla tehty ryhmätyö liittyen uudenlaisen pakkausinnovaation haasteisiin ja mahdollisuuksiin kuluttajarajapinnassa toi tuoreita näkökulmia asiaan ja vahvisti meidän näkemystä jo tunnistetuista haasteista. Koen kurssin hyvänä tapana tiivistää sekä ruoka-alantoimijoiden että oppilaitoksien yhteistyötä ja vuoropuhelua, avaa saamaansa yhteistyön antia päätislaaja Kalle Valkonen Kyrö Distillery Company:sta.
Positiivinen palaute innostaa kehittämään kurssia. Samalla vahvistui näkemys, että korona-ajan jälkeen vahvan läsnäolon kenttäkursseille, joilla eri alojen opiskelijoilla on aikaa ja mahdollisuuksia tutustua toisiinsa ja kokea jotakin arjesta poikkeavaa, on selvästi kysyntää.
Kirjoittaja
Axel Kurki
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Kuvat: Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
