Uutiset

Elintarvikealan työvoimatarpeet ja näkymät monipuolisesti esillä Ruoka-alan teemaseminaarissa 2022

301Lukenut

Ruoka-alan teemaseminaari järjestettiin 13. joulukuuta hybriditapahtumana verkossa ja Pasilan virastotalossa Helsingissä. Tilaisuudessa käsiteltiin monipuolisesti elintarvikealan työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeita sekä toimialalla tapahtuvia muutoksia, jotka vaikuttavat niin yritysten kuin alan eri toimijoiden käytännön työn tekemiseen.

Seminaarin yhteydessä julkistettiin myös vuoden 2022 elintarvikealan toimialaraportti ja pk-yritysbarometrin tuloksia. Teemaseminaarin järjestivät valtakunnallinen Lähiruokaa, luomua ja luonnontuotteita – Ruokasektorin koordinaatiohanke, työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelut sekä maa- ja metsätalousministeriö.

Iltapäivän ohjelma sukelsi monipuolisesti elintarvikealan näkymiin ja visioihin

Iltapäivän ohjelman avasi Esa Wrang Food from Finland-ohjelmasta ja esitteli helmikuussa 2022 julkaistua Elintarvikealan strategiaa ja visiota vuoteen 2030. Lue lisää huhtikuussa julkaisemastamme jutusta.

Csaba Jansik Luonnonvarakeskukselta esitteli aiheeseen liittyen myös Elintarvikkeiden tuotanto-, vienti- ja markkinapotentiaali -raportin.  Raportti on kattava tietopaketti Suomen elintarvikealan tuotanto-, jalostus- ja vientipotentiaalista tuoteryhmittäin, kohdemarkkinoiden priorisoinnista sekä markkinapotentiaalista tuoteryhmittäin.

Kärkituoteryhmiksi on raportissa nostettu muun muassa juustot, alkoholijuomat, makeiset ja kauratuotteet, joilla on korkea potentiaali maailmanmarkkinoilla ja joiden tuotannon lisäämiseen on Suomella hyvät valmiudet. Raportista löytyy myös paljon havainnollistettua dataa markkinapotentiaalitiedosta ja tilastoista käyttäen karttoja, kuvia ja kaavioita.

Kaupan digitaaliset kanavat vahvistuvat kaikkialla maailmassa

KTT, dosentti Lasse Mitronen Aalto-yliopistosta (nykyisin Tampereen yliopisto) esitteli kaupan liiketoimintamallien muutosta ja tulevaisuuden osaamistarpeita omassa esityksessään.

– Kauppa on yhteiskunnan peili, luonnehti Mitronen.

Vaikka kyseessä on heterogeeninen joukko toimijoita, kaupan alasta riippumatta ollaan kuitenkin muutosvoimien aallokossa. Digitaaliset kanavat vahvistuvat ostosväylinä kaikissa tuoteryhmissä joka puolella maailmaa. Varsinkin Yhdysvalloissa suurten kauppojen roolin ovat ottaneet jo nyt Amazon ja Google.

– Verkkokauppa on tullut jäädäkseen, mutta se ei syrjäytä kivijalkakauppaa. Päinvastoin: erilaiset verkkokauppa-alustat ovat entistä kiinnostuneempia hankkimaan omia kivijalkakauppojaan digitaalisen myynnin lisäksi, Mitronen kertoi.

Verkon uudet palvelualustat ja markkinapaikat ovat myös muuttaneet sitä, mitä kauppa tarkoittaa. Suuret toimijat voivat tarjoavat markkinointia, mainontaa, logistiikkaa ja asiakaspalvelua, ilman että ne itse myyvät ainuttakaan tuotetta. Tulot eivät tulekaan enää tavanomaiseen tapaan myyntikatteesta, vaan muualta.

Samaan aikaan nousevia trendejä ovat vastuullisuus ja paikallisuus, myös maailmanlaajuisesti. Esimerkiksi kaupan logistiikkaan liittyy suuria kysymyksiä. Myös ikäihmiset ovat kiinnostava demografia kaupan kehittyessä, sillä he tuovat omia haasteitaan muutosten myötä.

– Kaikki eivät halua käyttää digitaalisia palveluita, jolloin täytyy miettiä, mitä heille voidaan tarjota. Esimerkiksi Aasian maiden suunnassa kysymys on todella ajankohtainen, Mitronen valotti.

Mitronen nosti esiin myös työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta 2020 laaditun asiantuntija-artikkelin kaupan toimialasta, jossa muun muassa analysoidaan kaupan alan työllisyyttä ja osaamistarpeita sekä niiden muutoksia.

Feelia tuottaa puoli- ja käyttövalmiita ruokia ateriapalveluille

Toimitusjohtaja Mikko Tahkola esitteli tilaisuudessa elintarvikealan holdingyhtiö Fodelian toimintaa, jonka liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 2022 22 %. Yhtiön toimintaan kuuluu niin foodservice- ja ateriapalvelujen tarjoamista, kuluttajatoimintaa kuin ruokahuollon kokonaisulkoistusratkaisujakin.

Ateriapalveluja tarjoavan Feelian kautta tuotetaan puoli- ja käyttövalmiita ruokia. Esivalmistetut ruoat tehdään autoklaavitekniikalla vakuumissa ja ne ovat valmiita tarjoiltavaksi viimeistelyn ja lämmityksen jälkeen. Ennen kaikkea tuotteet vähentävät ruoan valmistuksessa vaadittavaa aikaa, investointeja, kustannuksia ja työvoiman tarvetta palvelukeittiössä. Ruokaa voidaan myös tarkemmin mitoittaa ruokailijoiden määrän mukaan palvelukeittiöissä.

Feelia toimii muun muassa Vantaan tilapalvelut Vantti Oy:n ja vammaisalan toimija Validian kanssa.

MOP-hanke auttaa maaseutuyritysten myyjiä ja ostajia asiantuntijapalvelujen pariin

Projektipäällikkö Juha Tall Seinäjoen ammattikorkeakoulusta esitteli MOP-hanketta, joka kehittää valtakunnallista matalan kynnyksen palveluverkostoa maaseudun omistajanvaihdosyritysten myyjille ja ostajille.

– Asia on merkittävä, sillä jopa 15 % pienille maaseudun yrityksille omistajanvaihdos on ajankohtainen juuri nyt, kertoi Tall.

Suurin osa maaseudun yritysten omistajanvaihdoksista tapahtuu mikroyritysten keskuudessa ja ne ovat selkeästi paikallinen ilmiö, sillä ostajat ja myyjät tuntevat toisensa etukäteen yli 60 % tapauksista ja omistajanvaihdos tapahtuu saman paikkakunnan sisällä 76 % tapauksista.

Omistajanvaihdos on lisäksi hyvä tapa ryhtyä yrittäjäksi ja kasvattaa olemassa olevaa yritystä. 75-80 % ostajista ja myyjistä on tyytyväisiä omistajanvaihdokseen.

– Omistajanvaihdosten yhteydessä käytetyt asiantuntijapalvelut edesauttavat omistajanvaihdoksen onnistumista, Tall totesi.

Kotimaisia raaka-aineita käyttävä Poikain Parhaat on hurjassa kasvussa

Toimitusjohtaja Nikolas Jokisalo kertoi yritystarinan Poikain Parhaat -yrityksen takana. Erityisesti suomalaisia marjoja käyttävä elintarvikeyritys lähti kahden nuoren yritysideasta tehdä käsityöläisglögiä kotimaisista raaka-aineista Tampereen alueen kauppoihin.

Huhtikuussa 2022 yrityksellä oli jo 20 työntekijää ja liki kaksinkertainen kasvu vuodessa.

– Meille toiminnan edellytys on ollut ammattitaitoisen työvoiman löytyminen. Meille sopivaa valmista koulutusta ei markkinoilta löydy, vaan koulutamme itse motivoituneita henkilöitä 6-12 kuukautta. Kaikki työntekijämme koulutetaan jokaiseen työvaiheeseen, jotta työn mielekkyys pysyy yllä, Jokisalo kertoi.

Yhteistyötä sopivan työvoiman löytämiseksi on tehty niin Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden kuin koulutuslaitostenkin kanssa. Opiskelijoiden harjoitteluissa tähtäimenä on, että valmistuessaan opiskelija voisi jäädä suoraan yritykselle työsuhteeseen.

– Toteutuessaan nämä ovat olleet mielestäni parhaita onnistumisiamme, Jokisalo totesi.

Tuotteiden brändäys tehdään oman talon sisällä ja yhteistyökumppaneita raaka-aineiden keruun ja kasvattamisen osalta on haluttu saada alusta alkaen läheltä.

– Suomessa on tehtävä yhteistyötä menestyäkseen, Jokisalo valotti.

Yrityksen runsas kasvu tuo kuitenkin lisähaasteita viljelijälle tai poimijalle. Raaka-aineen tuotantoa voi olla hankalaa kasvattaa samanlaisella vauhdikkaalla tahdilla.

Omien tuotteidensa ja tuotesarjojensa lisäksi Poikain Parhaat tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuksia kehittää kokonaisia uusia tuotteita näiden tarpeisiin. Kotimaan markkinoiden lisäksi yrityksellä on vientiä Eurooppaan ja Aasiaan.

– Kotimaisen ruokasektorin tärkein tavoite pitäisi olla viennin kasvattaminen suuremmaksi kuin tuonnin, Jokisalo pohti.

Vahvistuvalla elintarvikealalla on kasvavia tarpeita niin työvoiman määrän kuin osaamisenkin osalta

Päivän päätteeksi Ilpo Hanhijoki Opetushallituksesta kertoi Osaamisen ennakointifoorumista. 1.1.2021-31.12.2024 toimivan foorumin tavoitteena on ennakoinnin ohella edistää koulutuksen ja työelämän välistä vuoropuhelua. Se toimii opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen yhteisenä ennakoinnin asiantuntijaelimenä, johon kuuluu noin 400 asiantuntijaa.

Ennakointikauden päätavoitteena on luoda vaiheittainen keskipitkän ja pitkän aikavälin tiekartta koulutuksen, osaamisen ja oppimisen näkökulmasta. Keskipitkän aikavälin ennakointi kohdistuu 5-9 vuoden aikajänteeseen ja pitkän aikavälin ennakointi 10-15 vuoden aikajänteeseen.

Hanhijoki esitteli myös esimerkkinä tuloksista elintarviketyöntekijöiden osaamistarpeita vuodelle 2030. Ammatillisten erityisosaamisten tarpeen muutoksina oli kärkipäässä asiakaslähtöinen tuote- ja palvelukehittäminen sekä tuotekehitysosaaminen.

Elintarvikkeiden valmistuksen -toimialan ennakointituloksissa OEF-kaudelta 2017-2020 nousi esiin kasvavia osaamistarpeita erityisesti digitaalisuuden osalta. Elintarvikkeiden valmistuksen kasvavat osaamistarpeet vuodelle 2035 olivat esimerkiksi niin digitaalisten ratkaisujen hyödyntämisosaaminen kuin digitaalisen sisällön uudelleenjalostamis- ja integrointitaidotkin. Samalla kestävän kehityksen ja vastuullisuuden, kuin myös kädentaitojen, osaamistarpeet olivat tärkeimpien joukossa. Uuden työvoiman tarve oli myös selkeä, uutta työvoimaa arvioitiin tarvittavan 2017-2035 aikavälillä 16 500 henkilöä. OEF-foorumin raportteja voi lukea ja tapahtumiin osallistua asiantuntijaelimen verkkosivuilla.

Aamupäivän ohjelman annista lisää TEM:in uutiskirjeessä.

Kirjottaja
Ellinoora Havaste
Turun yliopiston Brahea-keskus