Elintarvikealan strategia ja visio vuoteen 2030 julkaistiin tämän vuoden helmikuussa. Koko työn tavoitteena oli luoda laajempi strateginen ote vientiin.
Työn tuloksena on määritelty Suomen elintarvikeviennin strategia, visio ja tavoitteet. Visio ja tavoitteet on kytketty kolmeen strategiseen alueeseen, joita ovat kilpailukyky, kasvu ja arvon luonti. Selvityksessä tunnistettiin myös ne tärkeimmät konkreettiset strategiset päätökset, joita alan toimijoiden ja päättäjien tulee tehdä. Lisäksi selvityksessä kuvattiin eri tuotekategorioiden lupaavimmat globaalit markkinamahdollisuudet ja tarvittavat askeleet vision ja tavoitteiden toteutumiseksi.
Suomen elintarvikeviennin nykyiset prioriteettikohdemaat ovat Skandinavian maat (Ruotsi, Tanska), Keski-Euroopan maat (Saksa ja Ranska) sekä Itä-Aasian maat (Kiina, Hong Kong, Japani ja Etelä-Korea). Näiden lisäksi toimenpiteitä on tehty myös USA:ssa, Lähi-Idässä, Singaporessa, Etelä-Afrikassa, Italiassa ja Venäjällä. Venäjän sotatoimien seurauksena useat suomalaiset elintarvikeyritykset ovat jo ilmoittaneet joko poistuvansa Venäjän markkinoilta tai keskeyttävänsä viennin Venäjälle. Myös strategian osalta Venäjän markkinoita pitää tarkastella uudesta näkökulmasta. Business Finland ja Food from Finland ohjelma ovat keskeyttäneet kaikki Venäjälle kohdistuvat toimenpiteet.
Onneksi Suomen elintarvikevienti on viime vuosien aikana monipuolistunut suuresti ja kohdistuu nyt noin 60 % Euroopan Unionin alueelle, yli 30 % EU:n ulkopuolelle ja vain alle 6 % Venäjälle. Vielä kahdeksan vuotta sitten tilanne oli täysin toisin.
Seuraavat vuodet ovat ratkaisevia elintarvikeviennin tulevaisuudelle
Samalla kun maailmanpoliittinen tilanne horjuu, Suomen maatalous on ehkä pahimmassa kustannuskriisissään miesmuistiin. Useita maatiloja lopettaa toimintansa kannattamattomana. Vielä ei ole liian myöhäistä tehdä nopeita päätöksiä ja säilyttää paitsi laadukas ruoantuotantomme niin myös Suomen huoltovarmuus kotimaisen ruoan saannin osalta. Odottamattomissa kriiseissä tämä on todella tärkeää. Emme halua jäädä tuontiruoan varaan – se olisi jopa kohtalokas virhe. Ilman vahvaa kotimaista alkutuotantoa Suomi menettää ainutlaatuisen kansallisen ruokaprofiilin ja sen tuomat kilpailuedut. Vientimenestys on erittäin tärkeää alkutuotannollemme ja se luo vahvan pohjan koko elintarvikeketjun menestykselle.
Elintarvikeviennin rooli kasvanut entisestään. Laadittu strategia on alan konkreettinen yhteisponnistus
Suomen elintarvikeviennin edistämisen historia laajemmin toteutettuna on verrattain lyhyt. Ruokaviennin edistäminen lisää yritysten kasvua, kilpailukykyä, tuotteiden lisäarvoa ja työpaikkojen määrää Suomessa. Koska kotimainen kulutus ei ole kasvanut, niin elintarvikeviennillä on suuri strateginen merkitys suomalaisten elintarvikeyritysten kasvulle sekä koko Suomen kansalliselle omavaraisuudelle ja turvallisuudelle. Suomen tulee kuitenkin nostaa kunnianhimon tasoa elintarvikeviennissä, kuten useat EU-maat ovat tehneet jo pitkään.
Elintarvikealan yhteinen strategia on syntynyt elintarviketeollisuuden yritysten, keskeisten sidosryhmien ja Business Finlandin laajalla yhteistyöllä. Näin kokonaisvaltaista elintarvikealan kansainvälistymisen strategiaa ja laajaa markkinapotentiaalin arviointia ei ole Suomessa aiemmin tehty. Työ on konkreettinen näkemys Suomen elintarvikeviennin tilasta, tulevaisuuden kehitystarpeista ja markkinoilla vallitsevista mahdollisuuksista. Visio on, että Suomella on tulevaisuudessa kansainvälisesti tunnettu ruokaprofiili, joka pohjautuu puhtaaseen luontoon, puhtaisiin raaka-aineisiin, vastuulliseen tuotantoon, avoimeen tiedonjakoon ja hyvään yhteistyöhön toimijoiden välillä. Suomi voi olla ensimmäinen maa maailmassa, jolla on täysin läpinäkyvä, turvallinen ja vastuullinen ruoan arvoketju.
Missä ovat suomalaisen elintarvikeviennin vahvuudet, kehittämistarpeet ja tulevaisuuden mahdollisuudet?
Osana strategiatyötä analysoitiin Suomen kannalta keskeiset tuoteryhmät ja potentiaaliset kohdemarkkinat, sekä näiden parhaat yhdistelmät. Analyysin pohjana on käytetty sekä Euromonitorin, että Global Datan tuottamaa markkinadataa.
Strategiatyössä mukana ollut Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik korostaa tuoteryhmien ja kohdemarkkinoiden tutkittuun tietoon perustuvaa priorisointia. Vahvuuksiamme ovat maitotaloustuotteet, siipikarjan liha, kauratuotteet ja alkoholijuomat. Näissä tuoteryhmissä kasvupotentiaalimme on erittäin korkea. Lisäksi sianlihalla, marjatuotteilla ja kalatuotteilla on merkittävä rooli. Kasviproteiinituotteilla on myös yhä kasvavaa markkinapotentiaalia. Tuoteryhmien vientiä kasvatetaan jäljitettävyyden, vastuullisuuden ja kestävien tuotantotapojen argumentteja käyttäen.
Kansainvälisissä ruokatrendeissä terveellisyys ja luonnollisuus ovat olleet kärjessä jo pitkään. Suomalaisten tuotteiden vahvuuksia ovat kasvuympäristön puhtaus, ruokaturvallisuus, terveellisyys ja innovatiivisuus, joiden arvostus maailmalla kasvaa kaiken aikaa erilaisten ympäristö- ja ruokaskandaalien lisääntyessä. Raaka-aineviennin rinnalle on noussut yhä enemmän innovatiivisia tuotteita, jotka jättävät enemmän lisäarvoa Suomeen. Jalostusarvon nostaminen on erittäin olennaista viennissä, se voidaan nostaa jopa strategian keskeiseksi elementiksi. Panostukset kannattaa kohdistaa tarkasti määriteltyihin tuoteryhmiin, oikeille kohdemarkkinoille ja -ryhmille.
Business Finlandin Food from Finland -ohjelman tavoitteena on luoda Suomelle ja suomalaiselle elintarviketarjonnalle kansainvälistä kilpailukykyä ja erottumiskykyä kilpailijoihin nähden. Strategian mukaisesti Suomi voi profiloitua maailmalla innovatiivisen, turvallisen, terveellisen ja läpinäkyvän ruoantuotannon edelläkävijämaana.
Kirjottaja
Esa Wrang
Ohjelmajohtaja, Food from Finland ohjelma,
Business Finland
Kuvat: Business Finland
