Maaseudun kehittämisessä elämme taas jännittäviä aikoja. Kesällä EU-johtajat pääsivät sopuun monivuotisesta rahoituskehyksestä, joka raamittaa myös Euroopan unionin alueella tehtävää maaseudun kehittämistä tulevaisuudessa. Siirtymäkausi takaa, että rahoituskausien välissä ei kehittämistyöhön tule katkosta, ja covid19-kriisiä pyritään loiventamaan erillisellä elpymispaketilla myös maaseudulla.
EU-rahoitteinen maaseudun kehittäminen konkretisoituu ELY-keskuksien alueellisissa suunnitelmissa ja Leader-ryhmien paikallisissa kehittämisstrategioissa. Ne ohjaavat maaseuturahaston varojen käyttöä alueilla. Suunnitelmien ja strategioiden laadinta on juuri nyt meneillään. Alueiden työn tueksi maaseutuverkosto, maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, maaseutupolitiikan neuvosto ja saaristopolitiikan yhteistyöryhmä ovat järjestäneet Älykkäät maaseudut -kiertueen. Kiertueen tarkoituksena on tukea alueellisia ja paikallisia keskusteluja. Älykkäät maaseudut -tilaisuuksissa haetaan vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin: mitä uudistuva ja monipuolinen maaseutu tarvitsee, mihin kehittämisvarat tulisi tulevaisuudessa kohdentaa ja mitä sisältöjä alueellisissa suunnitelmissa ja paikallisissa kehittämisstrategioissa tulisi olla.
Älykkäät maaseudut –tilaisuudet oli tarkoitus järjestää jokaisella ELY-keskusalueella keväällä kasvokkain. Sitten covid19 muutti suunnitelmat täysin. Nyt Suomea kiertää virtuaalinen Älykkäät maaseudut -kiertue.
Tilaisuuksissa merkittävässä osassa ovat pienryhmissä toteutettavat ryhmäkeskustelut. Osa alueista on nostanut ruokasektorin näkyvästi esiin ja painottanut ruokasektorin roolia temaattisessa pienryhmätyöskentelyssä: esimerkiksi Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien lokakuun alussa järjestämässä Älykkäät maaseudut -tilaisuudessa pohdittiin ruoantuotantoa mahdollisuuksien, uhkien, vahvuuksien ja heikkouksien kautta. Ryhmäkeskustelussa osallistujia puhututti muun muassa ruoantuotannon kannattavuus, ilmastonmuutoksen vaikutukset, yrittäjien jaksaminen ja toisaalta uusien innovaatioiden sekä puhtaiden raaka-aineiden merkitys. Ruokasektorin toiminta on vahvasti kytköksissä maaseudun kehittämisen keskeisiin kysymyksiin elinvoimasta ilmastonmuutoksen hillintään − toivoisimmekin ruoka-aiheisen keskustelun näkyvän alueellisissa tilaisuuksissa vielä selvemmin.
Investoivat, kehittyvät, kannattavat ja kilpailukykyiset tilat ovat kestävän ruokajärjestelmämme perusta. Tähän on pureuduttu älymaatalous-teemassa, joka osaltaan täydentää älykkäät maaseudut -kokonaisuutta. Maatilojen täytyy pysyä digitalisoituvan ja dataa hyödyntävän maailman mukana. Tarvitsemme älymaataloutta, jota kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kuvasi blogikirjoituksessaan seuraavasti: ”Älymaatalous on resurssiviisasta, kannattavaa, jatkuvasti kehittyvää uuden tiedon mukaisesti, alati jyvällä markkinoista ja erilaisten kuluttajien tarpeista”.
Tänä vuonna maaseutuverkostopalvelut lähti yhdessä Luonnonvarakeskuksen ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa luomaan pohjaa älymaatalouden tiekartalle vuoteen 2030. Tähän tarvitsimme näkemyksiä kaikilta maatalouden sidosryhmiltä. Touko- ja kesäkuun aikana osallistimme virtuaalitilaisuuksissa yli 500 maatalouden toimijaa keskustelemaan siitä, miten tutkimus, koulutus, neuvonta ja muut toimijat tukevat maatalousyrittäjiä uuden vuosikymmenen älymaatalouden rakentamisessa. Keskustelutilaisuudet tuottivat yli 700 ideaa tai kommenttia, ja tuloksia puitiin tuloswebinaarissa 18.8. Näillä eväillä suunnattiin syyskuussa järjestettyyn älymaatalous-työpajaan, jossa listattiin tavoitetilaa vuodelle 2030 – mukaan lukien se, mitä täytyy tapahtua jo vuonna 2021.
Työ älykkään maaseudun kehittämiseksi jatkuu. Seuraa keskustelua älymaataloudesta ja osallistu Älykkäät maaseudut -tilaisuuksiin omalla alueellasi syksyllä 2020. Lisätietoja ja tilaisuuksien aikataulut löydät sivuiltamme maaseutu.fi.
Maaseutuverkostopalveluiden verkostoasiantuntijat
Salla Pätilä
Juha-Matti Markkola
Tuomas Metsäniemi
Mikä maaseutuverkosto? Maaseutuverkosto koostuu suomalaisen maaseudun kehittäjistä, jotka omassa työssään edistävät EU-osarahoitteisen maaseutuohjelman toteuttamista. Maaseutuverkostossa kohtaavat julkishallinnon ammattilaiset, yksityiset yritykset, yhteisöt ja tutkimuslaitokset. Maaseutuverkostopalvelut koordinoi ja kehittää maaseutuverkoston toimintaa ja tuo tekijöitä yhteen. Maaseutuverkostopalvelut järjestää verkoston jäsenille koulutuksia ja seminaareja sekä tarjoaa työkaluja työnteon tueksi.
