Kansainvälinen tutkijajoukko suoritti Rovaniemellä FEROX-hankkeen maastotestejä syyskuun ensimmäisellä viikolla. Hankkeen tavoitteena on tehostaa ja helpottaa luonnonmarjojen poimintatyötä uusimman teknologian avulla. Poimijoiden testattavana oli muun muassa droonien käyttömahdollisuudet sekä puolukkakarttasovellus.
Keräämme luonnonmarjasadostamme Suomessa vuosittain talteen noin 10 %. Keskeisenä haasteena on hyvien marjapaikkojen tuntemus yhä kaupungistuvassa maassamme. Harva tietää omien asuin- tai ja mökkikuntiensa parhaat keräyspaikat. Ne, jotka tietävät, ovat usein aktiivisia kerääjiä. Luonnonmarjasatojen talteenottoa voisi kehittää saamalla laajemman joukon marjojen keruun pariin.
Luonnonmarjojen talteenoton tehostamiseen ja poimijoiden työn keventämiseen etsitään nyt ratkaisuja teknologiasta, robotiikasta ja tekoälystä. Luonnontuotteidemme vajaasti hyödynnetty potentiaali on herättänyt kiinnostusta eteläistä Eurooppaa myöten. Kolmivuotisessa FEROX-hankkeessa on yhdeksän toimijaa seitsemästä eri maasta yhdistänyt voimansa poiminnan haasteiden ratkaisemiseksi ja poimijoiden hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Droonit ja marjakarttasovellus testauksessa
Rovaniemellä paikallisten marjanpoimijoiden avulla testattiin, miten drooneja voidaan hyödyntää marjastuksen apuna sekä parantamaan poimijoiden turvallisuutta. Drooni voi auttaa marjasaaliin kuljetuksessa tai esimerkiksi johdattaa eksyneen marjastajan pois metsästä. Drooneja voi käyttää myös apuna marjapaikkojen kartoituksessa.
Viikon aikana testattiin myös Maanmittauslaitoksen kehittämää marjakarttasovellusta, jonka visualisointityökalu auttaa paikantamaan marjastajia metsässä ja visualisoimaan lähellä olevia marjasatoja.
– Meidän puolukkakarttasovelluksemme eroaa muista kesällä julkistetuista marjasovelluksista siten, että menetelmä käyttää Maanmittauslaitoksen viiden pisteen laserkeilausaineistoja ja siitä laskettuja marjasatoon liittyviä ominaisuuksia mahdollisimman tarkasti. Lisäksi menetelmässä hyödynnetään korkeusmallia ja muita olemassa olevia paikkatietoaineistoja sekä käytetään tekoälyä etsimään parhaat olosuhteet puolukan kasvulle, kertoo professori Juha Hyyppä Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.
Testien alustavat tulokset ovat lupaavia. Poimijaa kohden marjasato parani 20 % sovelluksen avulla. Käyttäjät kokivat, että sovellus lisäsi 41 % heidän kykyään löytää uusia hyviä paikkoja, 31 % uskallusta liikkua metsässä eksymättä ja 42 % yleistä tehokkuutta marjojen keräämisessä.
Testit tehtiin lyhyessä ajassa ja ennalta valitulla alueella. Sovellus tehosti ajankäyttöä ilmoittamalla parhaat marjaesiintymät, mutta vielä enemmän ajankäyttöä tehostaisi meno autolla suoraan oikealle alueelle. Tätä ei vielä tänä vuonna testattu.
– Jatkossa pyrimme kehittämään satoennustekarttaamme paremmaksi, käyttämällä parempia piirteitä kaukokartoitusaineistoista, menetelmien yleistettävyyttä alueelta toiselle ja dronepohjaisten menetelmien kykyä tuottaa nopeammin opetusaineistoja, kertovat Juha Hyyppä ja Josef Taher Paikkatietokeskuksesta.
Maastotestien käytännön järjestelyistä vastasi Arktiset Aromit ry.
– Luonnonmarjojen talteenoton teknologia ei ole juurikaan kehittynyt vuosikymmenten saatossa. On mielenkiintoista nähdä, millaista edistystä kansainvälinen huippuosaaminen ja -teknologia voi tuoda luonnonmarja-alalle, totesi luonnonmarja-asiantuntija Marjut Turtiainen Arktiset Aromit ry:stä.
FEROX on saanut rahoituksen Euroopan Unionin Horizon 2020 -puiteohjelmasta (tutkimus ja innovointi). Hanke käynnistyi syyskuussa 2022 ja se kestää vielä vuoden.
Kirjoittajat ja lisätietoja
Marjut Turtiainen ja Birgitta Partanen, Arktiset Aromit ry
Juha Hyyppä ja Josef Taher, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus
Hannu Hyyppä, Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen yhteisen tutkimusinstituutti
