Sini Karjalaisen pro gradu -tutkielmassa Miltä REKO maistuu ruokapöydässä? Ruokamaisemat REKO-tuotteiden kulutuksessa selvitetään missä, kenen kanssa ja miten REKO-tuotteita valmistetaan ja nautitaan sekä millaisia merkityksiä nämä hetket saavat. Tutkielma pohjautuu ruokamaiseman määritelmään, jonka mukaan ruoka yhdistyy paikkoihin, ihmisiin, merkityksiin ja...
Suomen ruoka-ala elää murroksessa, jossa globaalit trendit, ilmastonmuutos ja teknologinen kehitys muokkaavat toimintaympäristöä. Erilaiset skenaariot piirtävät kuvaa tulevaisuudesta, jossa kasvu, kestävyys ja huoltovarmuus ovat avainsanoja. Tarkastellut skenaariot on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta julkaistu vuonna 2021 tai sen jälkeen. Näinä aikoina...
Ruokatiedon järjestämässä sidosryhmien aamiaistilaisuudessa asiantuntijat keskustelivat siitä, miksi kotimainen ruoantuotanto on kriittinen muuttuvassa maailmassa ja millaisia vaikutuksia ruoantuotannolla on luonnon monimuotoisuuteen. Suomalaisen ruoan kestävyystekijät Väitöskirjatutkija Aino Tarkkio ja erikoistutkija Saska Tuomasjukka Turun yliopiston Ravitsemus- ja ruokatutkimuskeskuksesta avasivat suomalaisen ruoan vahvuuksia...
Maaseudun uusi aika -yhdistys palkitsee vuosittain ansiokkaan maaseutuaiheisen pro gradu tai YAMK-opinnäytetyön 300 euron stipendillä. Tänä vuonna ehdokkaita oli kolme. Palkinnon sai tänä vuonna Nina Grönqvist REKO-aiheisella gradullaan. Maaseudun uusi aika -yhdistys nosti perusteluissaan esille, että Nina Grönqvistin gradu oli...
Leg4Life-hankkeen tuloksena syntynyt politiikkasuositus kannustaa koko ruokasektoria edistämään palkokasvien käyttöä. Politiikkasuosituksen mukaan palkokasveja tulisi syödä vähintään yksi desilitra päivässä. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan niin päättäjiä, elintarviketeollisuutta, kauppaa, ruokapalveluita kuin järjestöjäkin. Tavoitteena käytön helppous Palkokasvituotteiden käytön edistämisessä olennaista on tehdä tuotteiden käyttö...
Maaseutututkijatapaamisen ruokateemaisessa työryhmässä pureuduttiin tulevaisuuden ruoantuotantoon, ruokajärjestelmien toimivuuteen ja eri sidosryhmien väliseen yhteistyöhön. Työryhmässä pidettiin kahdeksan esitystä, joissa keskityttiin tarkastelemaan asioita muun muassa kestävyyden, yrittäjyyden ja lähiruoan näkökulmista. Maatiloille kohdistuu odotuksia ruoantuotannossa maaperän hiilivarastojen kasvattamiseen, ja sitä halutaan vahvistaa hiiliviljelytoimenpiteillä....
Maaseutututkijatapaamisen Agroekologia, kohtuutalous ja paikallisuus -työryhmässä keskusteltiin maaseudun tulevaisuuden yhteisöistä erityisesti ruoantuotannon näkökulmasta. Antti Luomala Maa-akatemia osuuskunnasta esitteli vastauksia kyselyyn, jolla selvitettiin maatalouden ulkopuolelta maatalousyrittäjäksi haluavien motiiveja sekä tarpeita. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli nuoria naisia. Alalle hakeutumisen tärkeimpiä motiiveja...
Valtakunnallisessa kyselyssä selvitettiin kuntapäättäjien näkemyksiä ja tietämystä kuntansa elintarvikehankinnoista. Tulosten perusteella lähi- ja luomuruoan käytöstä tiedetään vaihtelevasti, mutta päätöksenteon tueksi haluttaisiin enemmän tietoa. Lähi- ja luomuruoan käytön lisääminen julkiskeittiöissä kuuluu valtakunnallisten lähi- ja luomuruokaohjelmien tavoitteisiin. Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen...
