Kiertotalous tuo lukuisia liiketoimintamahdollisuuksia elintarvikesektorille. Materiaali-, energia- ja vesivirtojen tehokas hyödyntäminen ja kasvavat markkinat tarjoavat uusia väyliä kasvattaa liikevaihtoa ja tulosta.
Nykyään materiaalipohjaisia sivuvirtoja hyödynnetään erityisesti energiantuotannossa ja eläinten rehuissa. Tavoitteena on kuitenkin valmistaa korkeamman jalostusasteen tuotteita, joilla saadaan luotua korkeampi lisäarvo sekä asiakkaille että tuotteiden valmistajille.
Mahdollisuuksia pk-yrityksille
Materiaalipohjaisista sivuvirroista on vähitellen tullut varteenotettavia raaka-aineita. Yritykset voivat hyödyntää niitä itse tai myydä eteenpäin. Liiketoiminta voi kuitenkin jäädä kannattamattomaksi, jos sivuvirtojen määrä on alhainen ja logistiikkakustannukset kasvavat.
Ratkaisuna voi olla useamman toimijan virtojen yhdistäminen tai yrityskumppani, jolle pienempikin sivuvirta on ratkaiseva raaka-aine.
– Esimerkiksi panimoteollisuudessa toinen yritys voi hyödyntää panimolla muodostuvia sivuvirtoja kuten hiilidioksidia tai mäskiä, kertoo liiketoimintakehittäjä Jukka Selin Lahden seudun kehitysyhtiö LADEC:ista.
Panimo- ja siideriteollisuuden runsaasti proteiineja, kuituja sekä kivennäisaineita sisältävästä mäskistä valmistetaan muun muassa koiranruokaa.
Luonnovarakeskuksen Squee-tiimi on puolestaan kehittänyt panimoiden sivuvirtoja hyödyntävän Boreal-teknologian. Sen salaisuus piilee sivuvirtojen biofermentoinnissa, jossa tuotetaan korkean proteiinipitoisuuden tuotteita mykoproteiiniteknologian avulla.
Trendikkäästi ympäristöarvojen kannustamana
Yksi maailmanlaajuinen trendi on sivuvirtojen hyödyntäminen omissa tuotepakkauksissa.
– Suomessa myllyteollisuuden sivuvirtana syntyvää viljankuorta käytetään elintarvikkeiden pakkausmateriaalina, ja esimerkiksi Päijät-Hämeen viljaklusterissa on tuotettu testierä mäskipaperia sekä -kartonkia. Lahdessa toimiva Fazer Leipomo teetti myös kaurakuoripussipaperia leipäpakkauksiin, kertoo Jukka Selin.
Ötökät apuun
Joskus apu sivuvirtojen hyödyntämiseen löytyy yllättävältä suunnalta. Sellainen on hyönteisala, jolle on povattu kasvavaa merkitystä kiertotaloudessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun EntoTek-hankkeessa kasvatettiin mustasotilaskärpäsiä, jotka ovat tehokkaita biomassojen käsittelijöitä. Niiden toukat pystyvät muuttamaan elintarviketeollisuuden sivuvirtoja jatkojalostettavaan muotoon. Hyvin syöneet toukat voidaan vuorostaan hyödyntää vaikkapa eläinten rehussa.
Uudet innovaatiot vaativat rahoitusta ja mahdollisesti investointeja. Kiertotalous, biotalous ja kestävä energia ovat vahvoja teemoja, joille on tarjolla erilaisia tuki- ja rahoitusmuotoja. Ajankohtaisia tukia kannattaa tiedustella Ely-keskuksista tai Business Finlandilta.
Tutustu muutamiin meneillä oleviin hankkeisiin
- Päijät-Hämeen FoodHub – Päijät-Hämeen ruoka- ja juomateollisuuden sivuvirtojen alueellisten hyödyntämismahdollisuuksien kehittäminen
- Waste4Soil – ruokateollisuuden sivutuotteet maanparannusaineiksi
- HämIncent – Hämeestä hyönteiskeskus – tavoitteena rakentaa hyönteisalan kasvua palveleva osaamiskeskus
- Elintarvike- ja ravitsemustieteet / Helsingin yliopisto: Viikki Food Design Factory ja Helsingin yliopiston innovaatiopalveluiden kaupallistamishankkeet.
Kirjoittaja
Anu Ruusila
Cordial Communications Oy / KIKE-hanke
KIKE tiedottaa
Kiertotaloudesta lisää kilpailukykyä elintarvikevientiin (KIKE) on valtakunnallinen tiedonvälityshanke 
1.1.2022 – 30.6.2024, joka välittää elintarvikealan yrityksille uusinta tietoa bio- ja kiertotalousalan osaamisesta ja kestävän kehityksen mukaisten tuotteiden kansainvälisestä kysynnästä käytettäväksi ilmastoviisaiden vientituotteiden tuotekehityksessä. Toteuttajana toimii Fennopromo Oy yhdessä ruoka- ja ympäristöalan yhteistyöverkoston kanssa. Hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lue lisää hankkeesta www.ki-ke.fi ja tule seuraamaan hankkeen tuottamaa tietoa LinkedInissä ja Facebookissa.
