Miksi Suomessa tarjoillaan panna cottaa ja crème brûléeta? – Ruokamatkailun kehittäminen on jokaisen meidän vastuullamme ja siihen liittyvää yhteistyötä edistää ruokamatkailun osaamisryhmä. Ruokamatkailun kehittämiseen kannattaa panostaa, sillä paikalliset maut, lähituottajat ja alueelliset ruokakulttuurit kiinnostavat matkailijoita.
Toukokuussa järjestetty ruokamatkailun osaamisryhmän ensimmäinen tapaaminen kokosi yhteen yli 70 alan asiantuntijaa keskustelemaan ruokamatkailun kipupisteistä ja mahdollisuuksista. Tilaisuus osoitti, että tarve vuorovaikutteiselle ja tavoitteelliselle yhteistyölle on suuri.
Miksi tarjoilemme panna cottaa, kun voisimme tarjoilla vanukasta marjakiisselillä?
Yksi tapaamisen keskeisistä teemoista oli paikallisen ruoan asema matkailupalveluissa. Vaikka sen merkitys tunnustetaan laajasti, käytännön toteutus ontuu. Ravintoloissa, hotelleissa ja kaupoissa paikalliset tuotteet jäävät liian usein piiloon vähäisen viestinnän takia. Keskustelussa nousi esiin toive siitä, että paikallisuus olisi itsestäänselvyys. Kauppatorilla leijuu suomalaisen ruoan tuoksu. Entä hotelliaamiaisilla ja markettien hyllyillä?
Ahvenanmaalla on asetettu konkreettinen tavoite: vuoteen 2027 mennessä 70 % ravintoloista tarjoaisi vähintään yhden paikallisen annoksen. Esimerkillistä – tällainen tavoite tulisi olla myös mantereella.
Ruokakulttuuri muodostuu arjessa
Ruokamatkailun kehittäminen on elinkeinopoliittinen ja kulttuurinen kysymys. Osaamisryhmän tapaamisessa keskusteltiin ruokakulttuurista ja ruokakasvatuksesta. Suomalaisen kuluttajan asenteet ja valinnat vaikuttavat suoraan siihen, millaista ruokaa tarjotaan ja arvostetaan. Jos me emme kotimaassa usko suomalaiseen ruokaan, emme voi olettaa, että matkailijakaan uskoisi. Suomalaiset suhtautuvat ruokaan polttoaineena. Tunnetuissa ruokamatkailumaissa, kuten Italiassa ja Ranskassa, ruokahetki tarkoittaa laatua, makua ja yhdessäoloa – arvostus on käsinkosketeltavaa.
Suomalainen ruokakulttuuri jää usein muiden varjoon, vaikka meillä on runsaasti omaleimaisia raaka-aineita ja ruokaperinteitä. Ulkomaiset vaikutteet ovat rikastuttavia, mutta samalla on tärkeää tunnistaa ja vaalia sitä, mitä meillä jo on.
Matkailijat etsivät tuotteita online-kanavissa
Ruokamatkailun kehittymistä Suomessa haastaa paikallisten tuotteiden saavutettavuuden puute. Monet hienot suomalaiset ruokamatkailutuotteet ovat hankalasti löydettävissä ja vielä vaikeammin ostettavissa. Ostokanavien potentiaali ei täyty, ja matkailijat eivät löydä tietään palvelujen äärelle muutamalla klikkauksella
Digitaalisista ratkaisuista löytyy apua. Esimerkiksi Aitojamakuja.fi-sivuston hakupalvelu kokoaa yhteen yli 2000 lähi- ja luomuruokayritystä eri puolilta Suomea. Palvelu on hyödyllinen niin kuluttajille kuin ostajille, ja sen avulla voi etsiä yrityksiä maakunnittain ja tuoteryhmittäin mukaan lukien tilapuodit ja lähiruokaravintolat.
Ruokamatkailu elävöittää alueita
Tapaamisessa jaettiin myös ajankohtaisia kuulumisia eri puolilta Suomea. Esimerkiksi Iitissä järjestetään ensimmäistä kertaa Villiruokaviikko, ja Etelä-Pohjanmaalla kehitetään ruokamatkailua Ruokaprovinssin alueella. Ahvenanmaalla valmistellaan omaa ruokamatkailustrategiaa, ja Kemiönsaarella suunnitellaan Artesaaniruoka SM -kilpailua.
Sienimatkailu on nousussa Satakunnassa ja Pohjois-Karjalassa, ja Saimaalla panostetaan gastronomiaan D.O. Saimaa -brändin alla. Pohjoisessa Arctic Food Plus -hanke tuo yhteen Oulun ja Kainuun toimijoita. Hankkeiden kirjo osoittaa, että ruokamatkailu nähdään yhä useammin alueellisen elinvoiman lähteenä.
Visit Finland tiedotti huhtikuussa 2025, että matkailumarkkinoinnin pääpainopiste tänä vuonna on rakentaa suomalaisesta ruoasta matkailuvaltti. Tavoitteena on määrätietoisesti viedä suomalaista ruokaa ja ruokakulttuuria maailmankartalle.
Joukossa on voimaa – ja siksi ruokamatkailun osaamisryhmän ovet ovat auki kaikille kiinnostuneille
Suomessa matkailun kehittäminen on ollut pirstaleista: päällekkäisiä hankkeita ja polveilevaa tiedonkulkua. Tähän haasteeseen vastaa Rural Finland Tourism Hub -hanke, jonka toimeksiannosta Haaga-Helia AMK:n Hungry for Finland koordinoi ruokamatkailun osaamisryhmää. Tapaamiset tarjoavat foorumin tiedonvaihtoon, verkostoitumiseen ja yhteisten tavoitteiden kirkastamiseen.
Syksyn seuraava tapaaminen järjestetään Viini- ja ruokamessujen yhteydessä 23.10.2025, ja keväällä kokoonnutaan Matka 2026 -messujen etkot -tilaisuuden merkeissä.
Ruokamatkailun osaamisryhmä
Osaamisryhmän tapaamisiin voi osallistua matalalla kynnyksellä. Lisätietoa ja ilmoittautuminen tuleviin tilaisuuksiin Ruokamatkailun osaamisryhmän sivuilta.
Myös Ruokamatkailun osaamisryhmän LinkedIn-ryhmä toivottaa kaikki aiheesta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi osallistumaan keskusteluun.
Ruokamatkailun osaamisryhmä on osa valtakunnallista Rural Finland Tourism Hub -hanketta, jota koordinoi 1.1.2024–30.6.2026 Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK). Se toteutetaan yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen (MKN Keskus) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) kanssa. Hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus Euroopan maaseudun maatalousrahastosta. Ruokamatkailun osaamisryhmää koordinoi Hungry for Finland Lab (Haaga-Helia AMK).
Kirjoittajat ja lisätietoja
Meri Pöyhönen ja Opri Laamanen
Haaga-Helia AMK, Hungry for Finland
opri.laamanen(a)haaga-helia.fi
