Artikkelit

Poimijapula puolitti metsämarjojen talteenottomäärän

Puolukka kasvaa yleisimmin kuivilla kankailla, mutta lajia voi löytää myös tuoreemmilta kangasmetsä alueilta. Laji marjoo vain riittävän valoisassa paikassa, versoja se voi tuottaa varjossakin. Marja on pyöreä, joskus soikeakin, 5–8 mm pitkä, kypsänä punainen ja mehevä marja. Kuva Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry.
355Lukenut

Ulkomaalaisia luonnonmarjojen poimijoita oli vuonna 2024 Suomessa selvästi aiempaa vähemmän. Luonnonmarjojen ja luomuluonnonmarjojen kauppaantulomäärät laskivatkin merkittävästi. Varsin hyvästä sadosta huolimatta luonnonmarjoja kerättiin myyntiin vain noin puolet vuoden 2023 määrästä. Tulosta hieman pelasti se, että kotimaiset poimijat keräsivät luonnonmarjoja myyntiin lähes kolme kertaa aiempaa enemmän.

Sato oli vuonna 2024 melko runsas niin lakalla, mustikalla kuin puolukallakin. Silti marjoja kerättiin myyntiin vain noin puolet vuoden 2023 määrästä. Luonnonmarjojen satokausi käynnistyi sääolojen takia noin kaksi viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Lupakäytäntöjen selviämisessä olleiden viiveiden takia ulkomaiset poimijat pääsivät kuitenkin paikalle vasta, kun satokausi oli pitkällä. Näin lakkakausi meni ohi, ja myös mustikan keruuaika jäi lyhyeksi. Mustikan keruumäärä oli vain noin 1,2 miljoonaa kiloa. Puolukkaa ehdittiin kerätä myyntiin noin neljä miljoonaa kiloa.

Keruukaudella 2024 marja-alan poimijoiden palkkauskäytännöt muuttuivat. Nyt marjoja keräsi ilman työsuhdetta, marjalain nojalla, vajaa 400 Suomessa jo valmiiksi muulla oleskeluluvalla olevaa ulkomaalaista henkilöä. Lisäksi työsuhteessa marja-alan yrityksiin marjoja keräsi alle 800 thaimaalaista poimijaa työntekijän oleskeluluvalla. Tulevalla keruukaudella kolmansista maista tulevien luonnonmarjanpoiminta kuuluu kausityöhön, johon sovelletaan maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Suomessa muulla oleskeluluvalla jo oleskelevien ulkomaalaisten organisoitua marjanpoimintaa säätelee edelleen marjalaki.

Ulkomaalaisten poimijoiden osuus myyntiin kerättyjen luonnonmarjojen määrästä on pitkään ollut merkittävä. Vuonna 2024 ulkomaalaiset poimijat keräsivät vain 36 % luonnonmarjoista. Osuuden pudotus oli huomattava, koska esimerkiksi edeltävänä vuonna 2023 heidän osuutensa oli 87 %. Kotimaista keruuta myyntiin saattoi aktivoida se, että poimijoille marjoista maksettava hinta nousi selvästi korkeammaksi kuin edellisinä vuosina. Pienentyneiden keruumäärien takia poimintatuloja luonnonmarjoista kertyi kuitenkin yhteensä vain 9 miljoonaa euroa.

Luomusertifioitujen luonnonmarjojen kauppaantulomäärät romahtivat. Luomumustikkaa kerättiin vuonna 2024 myyntiin vain runsas viidennes edellisvuoden määrästä, 0,57 miljoonaa kiloa. Myös luomupuolukan määrä aleni huomattavasti, 0,6 miljoonasta kilosta 23 tonniin. Yhtenä selityksenä on se, että puolukan keruu kauppaan jäi vähäiseksi Lapissa, jossa sijaitsee pääosa luomukeruualueista.

Kuvakaappaus www.arktisetaromit.fi.
Kuvakaappaus www.arktisetaromit.fi.

Luonnonmarjojen ja -sienten kauppaantulomääriä on selvitetty marja- ja sienikauppaa harjoittavilta yrityksiltä vuodesta 1977 lähtien. Tarkastelu ei kata poimijoiden keruuta omaan käyttöön eikä myyntiä suoraan kuluttajille, ravintoloille, leipomoille tai suurtalouksille. Lisäksi vain osa torikaupasta on MARSI-raportin luvuissa mukana. Tutkimuksen toimeksiantaja on Ruokavirasto ja tekijänä on Kantar Agri Oy.

Kirjoittaja
Juha Rutanen
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Kuvat Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry sekä kaaviot Arktiset Aromit ry:n verkkosivut

Lähteet ja lisätiedot:
https://www.ruokavirasto.fi/tuet/uutiset/luonnonmarjoja-kerattiin-myyntiin-vain-puolet-edellisvuodesta/
https://www.arktisetaromit.fi/