Leg4Life-hankkeen tuloksena syntynyt politiikkasuositus kannustaa koko ruokasektoria edistämään palkokasvien käyttöä. Politiikkasuosituksen mukaan palkokasveja tulisi syödä vähintään yksi desilitra päivässä. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan niin päättäjiä, elintarviketeollisuutta, kauppaa, ruokapalveluita kuin järjestöjäkin.
Tavoitteena käytön helppous
Palkokasvituotteiden käytön edistämisessä olennaista on tehdä tuotteiden käyttö mahdollisimman helpoksi. Elintarviketeollisuuden tehtävänä on kehittää edelleen helposti arjessa käytettäviä ja maistuvia palkokasvituotteita, jotka sopivat mahdollisimman monelle.
Erilaisilla käsittelymenetelmillä on mahdollista saavuttaa useita hyötyjä kerralla. Esimerkiksi fermentointi sekä parantaa palkokasvituotteiden ravitsemuksellista laatua että edistää niiden vatsaystävällisyyttä.
– Fermentoinnin lisäksi hankkeessa tutkittiin märkäekstruusiota, jolla saadaan palkokasvituotteisiin pureskeltavia kuitumaisia rakenteita, kertoo yliopistonlehtori ja dosentti Susanna Kariluoto. – Vaikka osa kuluttajista haluaa syödä palkokasveja sellaisenaan, moni myös kaipaa suutuntumaa ja pureskeltavuutta.
Leg4life-hankkeen toteuttaman kyselyn mukaan 27 % kuluttajista toivoo palkokasvituotteiden muistuttavan lihaa, kun taas 39 % suhtautuu kielteisemmin palkokasvituotteiden lihankaltaisuuteen. Valinnanvaraa siis tarvitaan, jotta mieleinen vaihtoehto löytyy mahdollisimman monelle.
Mahdollisuuksia kotimaisille yrityksille
Palkokasvit tuovat mahdollisuuksia eri kokoisille yrityksille. Kariluodon mukaan esimerkiksi idätys, fermentointi ja entsyymikäsittelyt ovat toteutettavissa pienemmässäkin mittakaavassa. Märkäekstruusio puolestaan on usein suurempi investointi ja vaatii enemmän kokeilua ja testaamista.
Hankkeessa tutkittiin Suomen oloissa menestyviä palkokasveja, eritoten härkäpapua. Monipuoliseen käyttöön soveltuvan härkäpavun kohdalla haasteeksi todettiin sen satovarmuus. Lajikekehitystä tarvitaan, ja on pohdittava ratkaisuja siihen, miten elintarvikkeeksi kelpaamaton sato saataisiin hyödynnettyä tehokkaasti esimerkiksi rehuna.
Tiedon lisääminen on tärkeää
Kuluttajat pääsevät usein tutustumaan palkokasveihin julkisten ja yksityisten ruokapalveluiden kautta. Siksi on tärkeää, että ruokapalveluilla on monipuolista osaamista ja käytössään maistuvia reseptejä, joiden avulla kuluttajat saavat positiivisia kokemuksia palkokasveista.
Hankkeessa järjestetyssä elintarviketoimijoiden keskustelussa nousi esille erityisesti pienempien toimijoiden tarve tiedolle ja tuelle. Reseptiikkaosaamisen levittäminen, elintarvikealan toimijoiden verkostoituminen sekä tiedon lisäys jo ravitsemus- ja ravintola-alojen koulutusvaiheissa nähtiin tärkeinä tavoitteina.
Myös kuluttajien tiedonsaannista on pidettävä huolta. Leg4Life-hankkeen kyselyssä lähes puolet vastaajista arvioi reseptien ja käyttöideoiden paremman saatavuuden lisäävän palkokasvien käyttöä. Kariluodon mukaan kuluttajien osaamista tulee edistää kaikissa elämänvaiheissa aina päiväkodin ruokakasvatuksesta lähtien.
Tällä hetkellä palkokasveja käytetään Suomessa keskimäärin vain reilu ruokalusikallinen päivässä. Vaikka desilitran tavoitteeseen on vielä matkaa, Kariluoto muistuttaa, ettei muutoksen tarvitse tapahtua yhdessä yössä. Jo pienelläkin palkokasvien lisäyksellä ruokavalioon on merkitystä.
Tutustu politiikkasuositukseen kokonaisuudessaan: Palkokasvien syöminen edistää terveyttä ja kestävyyttä,
Leg4Life (2019–2025) oli Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen hanke. Hanketta rahoitti Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Leg4Life-hanke päättyi elokuun lopussa 2025.
Kirjoittaja
Suvi-Tuuli Laaksonen
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
