Miten onnistuneita julkisia lähiruokahankintoja on tehty? Lähiruoan edistäminen on pitkään ollut tavoitteissa julkisilla keittiöillä ja laajemmin kansallisella tasolla. Lähiruokahankinnoilla on monia positiivisia vaikutuksia alueen elinvoimaan. Iin kunnan ja Joensuun seudun esimerkit avaavat lähiruokahankintojen toteutusta.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin lähiruokapilotti toteutettiin osana maaseutupolitiikan TUUMA-verkostohanketta (Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseutualueilla) keväällä 2024. Lähiruokapilotin aikana haastateltiin alueiden yrittäjiä, hankintoja toteuttavia sekä yhtä kuntapäättäjää. Hankkeen lopuksi koostettiin onnistumisia esittelevä raportti, joka on kaikille avoimesti luettavissa.
Lähiruokaonnistumisia Iissä ja Joensuun seudulla
Millaisia onnistumisia löydettiin Iistä ja Joensuun seudulta? Iin kunnassa lähiruokatyötä on tehty pitkäjänteisesti ja innovatiivisesti jo vuosia erityisesti sitoutuneiden työntekijöiden ansiosta. Iissä ateriapalvelu halusi muodostaa yhteistyön paikallisen JJ-liha lapinlehmätilan kanssa. Yhteistyötä rakennettiin, ja siihen sisältyi moni vaiheita. JJ-lihan yrittäjä Jussila totesi julkisen keittiön olevan ennustettava asiakas. Iin kunnan ateria- ja palvelupäällikkö sekä kunnanvaltuutettu kuvailivat yhteistyötä oman kunnan lihatilan kanssa onnistumiseksi.
Joensuun seudun lähiruokaonnistumiseksi voidaan nostaa Jaakkolan lähiruokatukku, joka toimii alueen yrittäjien yhdistävänä tekijänä. Jaakkolan tukun tiloista löytyy isoja tiloja esimerkiksi pakastamiseen, säilömiseen ja esimerkiksi porkkanoiden raastamiseen. Jaakkolan tukulla on myös paremmin aikaa kuin esimerkiksi pienellä viljelijällä osallistua tilaisuuksiin, jossa on tarpeen olla lähiruokaa edistämässä eli myös lähiruokakeskustelijana.
Joensuun ruokahankkija Polkka Oy on pitkään tehnyt tavoitteellista lähiruokatyötä. Polkka Oy mittaa lähiruoka-astetta säännöllisesti. Lisäksi yhtiö asettaa lähiruoanhankintaan vuosittaisia tavoitteita. Tarvitaan tämänkaltaisia konkreettisia ja tavoitteellisia toimia, jotta lähiruokaa saataisiin enemmän esimerkiksi koululaisten ruokalautasille.
Kuntapäättäjän haastattelusta nousi esille se, ettei kuntapäättäjillä välttämättä ole kovinkaan tietämystä kunnan ruokahankinnoista. Kuntapäättäjät määrittävät keittiöiden budjetteja. Olisi hyvä konkreettisesti lukuina ja kuvioina lähiruoan positiivisia vaikutuksia, jotta kuntapäättäjillä olisi tietoa päätöstensä taustaksi.
Kohti onnistuneita lähiruokahankintoja
YHTEISTYÖTÄ
VUOROPUHELUA
TIEDONVÄLITYSTÄ
Onnistuneisiin lähiruokahankintoihin tarvitaan yhteistyötä, vuoropuhelua ja tiedonvälitystä. Tarvitaan selkeitä tavoitteita esimerkiksi ruokapalveluiden, hankintoja tekevien ja kuntien strategioihin.
Iin kunnan ateria- ja palvelupäällikkö nosti esille, että tarvittaisiin kokoontumisia yhteisen pöydän ääreen. Samassa pöydässä voisi olla esimerkiksi koululaisten vanhemmat, ruokahankintoja tekevät, yrittäjät sekä kuntapäättäjät keskustelemaan yhteisesti siitä, millaista on iiläinen ruoka. Tällaisilla yhteisen pöydän keskusteluilla voitaisiin mahdollisesti myös saada kysyntä ja tarjonta kohtaamaan, ja sitä kautta paikallisia tuotteita lautasille.
Kuntapäättäjille tarvitaan mahdollisesti lisää tietoa oman alueen mahdollisuuksista lähiruoan suhteen. Vaikka ulkomailta tuota ruoka voi olla halvempaa hetkellisesti, niin tietävätkö kuntapäättäjät paikallisen tukemisen muita merkityksiä.
Vinkit kohti onnistuneita julkisia lähiruokahankintoja:
- Erilaiset toimijat yhteisen pöydän ääreen
- Selkeitä tavoitteita ja mittareita
- Kuntapäättäjille tietoa lähiruoan myönteisistä vaikutuksista ja alueen ruokahankinnoista
- Kuntalaisille tiedotusta oman alueen tuotteista, jotta voidaan lisätä ruoan arvostusta
- Pitkäjänteistä työtä tarvitaan lähiruokatutkimuksen, -hanketyöskentelyn- ja käytännön ruohonjuuritasolla
Kirjoittaja
Ilona Myllyoja
Turun yliopisto / Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Tutustu julkaisuun
Töyli, P., Kujala, S., Hakala, O. & Myllyoja, I. (2024). Lähiruokahankinnoista alueellista elinvoimaa — oppeja käytännön esimerkeistä. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti.
