Vanhanajan kauppa-auto on saanut uuden muodon, kun liikuteltavaan lähiruokakioskiin on lastattu paikallisten pientilojen ja -tuottajien tuotteita. Liikkuva Lähiruokakioski on kerännyt katseita ja kehuja kuluneen kesän ja syksyn aikana pääkaupunkiseudulla.
Uudenmaan ruoka on yhdistänyt vuodesta 2022 kaupunkilaiset ja pientuottajat, kuten viljelijät, leipurit ja kalastajat, yhteen. Ruokaosuuskunnan toiminta on perustunut tähän mennessä vakiintuneisiin noutopisteisiin, mutta Urban&Local – Tulevaisuuden kestävä ruokaekosysteemi -hankkeen kanssa tehdyn yhteistyön myötä Uudenmaan ruoalle avautui mahdollisuus lisätä repertuaariinsa säännöllisesti sijaintiaan vaihtava noutopiste, joka tavoittaa uusien alueiden asukkaita. Kokeilusta on saatu tärkeää tietoa lähiruoan tulevaisuuden markkinakohdealueista.
Paikallista, tuoretta ja reilua – syitä ostaa ruokaosuuskunnasta
“Hyviä tuotteita – huono valikoima” kuuluu Uudenmaan ruokaosuuskunnan perustajan Olli Repon suusta, kun hän puhuu ruokaosuuskunnan filosofiasta, jossa laatu korvaa määrän. Uudenmaan ruoan toiminta perustuu kumppanuusmaatalousmalliin toimien paikallisen ruoan jakelukanavana eli food hubina. Myös lähiruokakioskin valikoima on tarkoin valikoitunut otos kestävästi toimivien, pääasiassa uusmaalaisten tuottajien kattauksesta.
Valikoimasta löytyy muun muassa luomulaatuiset Ahlbergin puutarhan versot ja yrtit, Malmgårdin luomujauhot. Ben Henrikssonin Ahvenkosken kalasavustamon kalatuotteissa esiintyy yhä enemmän niin kutsuttuja roskakaloja.
– Tarkoituksena on muun muassa kehittää enemmän särkikalojen kalastusta, että saataisiin niitä pois merestä, sillä ne rehevöittävät vesistöjä valtavasti. Näen sen hyvin tärkeänä ympäristötyönä. Ihmiset ovat oppimassa syömään enemmän ”roskakaloja”, joten hyvällä tiellä ollaan, kertoo kalastaja Ben Henriksson.
Lähiruoan valitseminen edistää kestävää ruokakulttuuria. Biodynaamisten tuotteiden saatavuus on Uudenmaan ruoan asiakas Lilli Linkolalle syy ostaa säännöllisesti lapsiperheelleen Majvikin biodynaamisen tilan juureksia.
– Niitä ei saa helposti muualta, Linkola toteaa.
Linkolaa lähiruoka on kiinnostanut jo pidempään, ja hän on ollut alusta asti Uudenmaan ruokaosuuskunnassa mukana. Näin ollen ruoan säännöllinen tilaus ja noutaminen ruokaosuuskunnasta on tullut hänelle tutuksi.
– Harvoin on tullut mitään hässäkkää, kiittelee Linkola.
Ruokaosuuskunnan kautta kuluttajat saavat yhteyden ruoan alkuperään ja hinnoittelu on läpinäkyvää. Tuottajat puolestaan saavat reilun korvauksen tuotteistaan ilman, että heidän tarvitsee alistua vähittäiskaupan heikkoon neuvotteluasemaan. Lähiruokakioski hyödyttää tuottajia lisäämällä yhden jakelukanavan heidän tuotteilleen, mikä vähentää heidän omaa myynti- ja logistiikkatyötään.
Ruokaosuuskunnassa tuottajat ja kuluttajat kohtaavat eri tavalla kuin ruokakaupassa. Yhteistyöstä on syntynyt jopa uudenlaista reseptiikkaa.
– Kuluttajat kehittävät meille reseptejä, kertoo Malmgårdin omistaja Henrik Creuz.
Tällainen suora vuorovaikutus tuottajien ja kuluttajien välillä onkin Uudenmaan ruokaosuuskunnan toiminnan ytimessä.
Lähiruokakioskin toiminta käytännössä
Kioskin toiminta perustuu ekompi.net palvelun kautta tehtäviin ennakkotilauksiin, mutta tietyn valikoiman tuotteita pystyy ostamaan myös suoraan kioskista.
Tuotteet ovat saaneet asiakkailta kiitosta.
– Paistan lettuja lapsenlapsille. Ero tavallisiin jauhoihin on suuri, kertoo Malmgårdin lettujauhoja kokeillut Irmeli Puntari.
Kioski jatkaa kokeiluluontoista kiertuettaan näillä näkymin vuoden 2025 saakka, jonka jälkeen se vakiinnuttaa paikkaansa jossain päin pääkaupunkiseutua.
Tällä hetkellä Lähiruokakioskin löytää (Vanha Helsingintie 13, 00700 Helsinki), jossa se on 23.9. asti. Kioski on näiden kohteiden lisäksi nähty Helsingin Tukkutorilla, Vantaalla Myyrmäessä, Perhon Malmin kampuksella sekä Espoossa Marketanpuistossa. Kioski jatkaa toimintaansa ainakin vuoden 2025 loppuun asti, ks. lisätietoja Uudenmaan ruoka -verkkosivulta.
Lähiruokakioskin toiminta toteutetaan osana Urban&Local – Tulevaisuuden kestävä ruokaekosysteemi -hankkeen Uudenmaan ruokaosuuskunnan välistä yhteistyötä. Kokeilun tavoitteena on helpottaa pientuottajien markkinoille pääsyä ja yhdistää paikalliset tuottajat kuluttajiin. Business Helsinki on mukana rahoittamassa kokeilua. Urban&Local -hankkeesta mukana ovat Forum Virium Helsinki, Metropolia ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupunki. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta.
Kirjoittaja
Roosa Halonen
Forum Virium Helsinki
