Satakunnassa järjestetyllä paikallisten yritysten kauppakierroksella asiakkaat nostivat esiin paikallisten tuottajien tärkeydestä puhuttaessa laadukkaat tuotteet, lähiseudun työpaikkojen luomisen ja huoltovarmuuden vahvistamisen.
Kulunut vuosikymmen on ollut myös lähiruokayrityksille haastava. Pitkä taantuma, koronapandemia, sota, inflaatio, koron nousut, tuotantopanosten kustannusten nousu ja kuluttajien ostovoiman vähentyminen ovat iskeneet erityisen pahasti moniin pienyrityksiin, joiden tuotteiden lisäarvo on rakennettu usein paikallisen korkealaatuisen raaka-aineen ja oman ammattiosaamisen päälle. Pieni on edelleen kaunista, mutta muistavatko sen myös kuluttajat ja saako lähiruokaa enää joka kaupasta?
Satakunnan monipuolisella ruoantuotantoalueella toimii toistakymmentä isoa elintarvikejalostusyritystä, joiden tuotteet myydään valtakunnallisesti tunnettujen tuotemerkkien eli brändien alla. Isot yritykset, ja osa pk-yrityksistäkin, valmistavat lisäksi Private label -tuotteita sekä vähittäiskauppaketjuille että Food service-tukuille.
Kilpailu alalla on nyt kovaa ja jopa raakaa, kun tuottajia ja tuotteita kilpailutetaan muun muassa huutokaupoissa ja päivän trendi – ainakin mainosten mukaan – on halpuuttaminen. Tilanne tuo erityisesti haasteita pienimuotoiselle lähiruoan tuotannolle; miten tuote markkinoidaan ja kenelle, sekä miten tuotteet tuodaan kuluttajille tarjolle.
Satakunnassa ei ole muutamaan vuoteen ollut käynnissä erillistä lähiruokahanketta, jonka kautta paikallisia lähiruokaherkkuja olisi voitu tuoda esiin kuluttajille. Pyhäjärvi-instituutissa on kuitenkin käynnissä Alkutuotannon kasvu- ja vastuullisuusohjelma (AKVT), jossa on mukana useita eri kokoisia satakuntalaisia elintarvike- ja biotalousyrityksiä sekä vähittäiskaupan että kuntien edustajia. Ohjelman päätehtävä on edistää ja kehittää alueen vastuullista ruoantuotantoa tarjoamalla tutkimustietoon perustuvia toimintamalleja vahvistamalla tuottajien osaamista ja edistämällä yhteistyötä alan eri toimijoiden välillä. Pidämme jokaista osaa ruokaketjusta aina pienimmistä tuottajista alan suuryrityksiin saakka tärkeänä sekä Satakunnan että koko Suomen omavaraisuudelle ja huoltovarmuudelle, ja siksi lähdimme yhdessä AKVT:n toimijoiden kanssa miettimään lähiruoan näkyvyyden lisäämistä.
Kauppakierros ”Satakunnasta, vastuullisesti” hengessä
Syksyllä 2024 nousi esiin ajatus kierroksesta, jossa tilaisuudet eri kaupoissa voitaisiin toteuttaa yhtenäisellä visuaalisella ilmeellä ja tapahtumarakenteella. Tapahtumiin mukaan lähtevät yritykset pystyisivät keskittymään oman toimintansa ja tuotteidensa esittelyyn, kauppa saisi teemapäivästä positiivista vipinää käytävilleen, ja kokonaisuutena alaa nostettaisiin näkyviin kirjaimellisesti asiakkaiden keskellä.
Tapahtumakierroksen tarkempi suunnittelu Pyhäjärvi-instituutin ja Satakunnan Osuuskaupan yhteistyönä käynnistettiin helmikuussa 2025. Tilaisuuksien kärkiteemaksi haluttiin nostaa vastuullisuus, paikallinen ruuantuotanto ja laadukkaat tuotteet. Teema tiivistyi tilaisuuksien sloganiin ”Satakunnasta, vastuullisesti”. Kampanjalle suunniteltiin yhdessä kaupan kanssa teemaan sopiva yhtenäinen ulkoasu, joka toistui paitsi markkinointimateriaaleissa niin myös fyysisesti tilaisuuksissa esittelypisteiden ilmeessä.
Kierroksen tapahtumat toteutettiin maalis-huhtikuun perjantaipäivinä Prisma Länsi-Porissa, S-market Kankaanpäässä, S-market Huittisissa ja Prisma Mikkolassa. AKVT:n jäsenyritykset olivat tärkeässä roolissa, mutta tapahtumiin toivotettiin tervetulleeksi myös muita innokkaita ja eri kokoisia toimijoita ympäri maakunnan. Kaikkiaan kierrokselle osallistui 8 eri yritystä. Yksittäisissä tapahtumissa paikan päällä oli 2–5 yrityksen edustus sekä Pyhäjärvi-instituutin piste, jolla järjestettiin ruuan alkuperään liittyvää pientä aktiviteettia jokaisessa kaupassa.
Palautetta kuluttajilta ja osallistuneilta yrityksiltä
Keskusteluissa asiakkaiden kanssa korostui kotimaisen ruoantuotannon merkitys. Paikallisten tuottajien tukemisen nähtiin paitsi takaavan laadukkaat tuotteet ja luovan työpaikkoja lähiseudulle, niin myös vahvistavan huoltovarmuutta, mikä koettiin tärkeänä mahdollisia kriisitilanteita ajatellen. Asiakkaita mietitytti tuottajien tulotaso ja tuotannon kannattavuus, ja myös kaupalta peräänkuulutettiin vastuullista hinnoittelua sekä koko arvoketjun tarkastelua ruoantuotannon omavaraisuuden tukemiseksi. Asiakkaat kiittelivät tapahtumia uusista makuelämyksistä ja oivalluksista tuotteiden alkuperästä. Saadun palautteen perusteella tapahtumat koettiin tervetulleeksi ja ajankohtaiseksi tavaksi satakuntalaisen ruoantuotannon esille nostamiseksi.
Yritysedustajilta pyydettiin tapahtumakierroksen jälkeen tarkempaa palautetta tilaisuuksien järjestelyistä ja konseptista. Vastaajat pitivät tapahtumia onnistuneina ja hyödyllisinä. Erityisen tärkeänä pidettiin mahdollisuutta päästä kohtaamaan asiakkaita kasvokkain ja nostamaan esille omaa tuotettaan. Yhteistyö kaupan kanssa tapahtumapäivinä koettiin jouhevaksi ja järjestelyt sekä lämmin vastaanotto kaupan henkilökunnan puolelta sai esittelijöiltä kiitosta.
Tapahtumakierros jatkuu
Yrityksiltä, kaupalta ja pöytien ääreen pysähtyneiltä asiakkailta saadun positiivisen palautteen innoittamana samanlaisia tilaisuuksia lähdettiin kevään kierroksen jälkeen suunnittelemaan myös syksylle 2025. Lokakuussa vastaavat tilaisuudet toteutettiin S-market Harjavallassa ja uudelleen Prisma Mikkolassa. Toimivaksi todettua tapahtumamallia suunnitellaan seuraavaksi toteutettavan Rauman seudulla keväällä 2026, jonne on lupautunut Osuuskauppa Keulan lisäksi myös K-ryhmän toimipisteitä.
Paikallinen lähiruoka on osa meidän jokaisen elämää. Nykypäivänä joudumme valitettavasti miettimään valintojemme kustannuksia ja aina ei ole varaa ostaa laadultaan parasta tuotetta. Maistuva ruoka, jonka tuottajan nimi ja parhaimmillaan kasvotkin ovat meille tutut, tuo kuitenkin aina osaltaan iloa ja valoa arkemme harmauteen. Näinä vaikeina aikoina tehtävämme on nostaa paikallisesti tuotettua ruokaa esille entistä ahkerammin ja luoda myös uusia tapoja tuoda paikallisia tuotteita kuluttajien ulottuville.
Kirjoittajat
Laura Reuna, asiantuntija ja Marko Jori, sisältöjohtaja
Pyhäjärvi-instituutti
Kuvat: Laura Reuna
