Kuluvalla ohjelmakaudella maaseudun kehittämistä ovat tukeneet koordinaatiohankkeet eri teemoissa: ilmastonmuutoksessa, energiassa, matkailussa, luonnontuotteissa, ruoassa ja hyvinvoinnissa. Vaikka koordinaatioiden teemat ovat sisällöltään ja verkostoiltaan erilaisia, niiden tavoitteissa ja toimintatavoissa on yhteinen punainen lanka: ne toimivat helposti lähestyttävinä linkkeinä hallinnon ja alueellisen kehittämisen välillä valtakunnallisesti.
Koordinaatiohankkeet tukevat teeman kokonaisvaltaista valtakunnallista kehittämistä yhteistyössä aluetoimijoiden kanssa. Niiden toiminta edellyttää hyviä yhteyksiä kehittäjiin, viranomaisiin ja yrityksiin. Ne toimivat lähellä oman alansa yrityspintaa, ja kartoittavat ja seuraavat aktiivisesti alansa yrittäjyyden ja toiminnan kehittymistä. Teeman kehittäjien ja yrittäjien luottamus vahvasta substanssiosaamisesta on valtakunnallisessa koordinaatiossa ja kehittämisessä keskeistä.
Koordinaatiohankkeet toimivat pääosin ELY-rahoituksen saaneiden alueellisten hanketoimijoiden kanssa, kun taas Maaseutuverkostopalvelut on puolestaan vahva toimija paikallista kehittämistä rahoittavien Leader-ryhmien ja näiden viestintähankkeiden parissa sekä koko maaseutuverkoston kokoajana.
Vuorovaikutteista tiedonvälitystä substanssi edellä
Koordinaatiohankkeet ovat vuorovaikutteisia tiedonvälityshankkeita. Niiden viestintä tavoittelee yhdessä tekemisen paikkojen löytämistä, yhdessä tekemistä ja vertaisoppimista. Koordinaatiohankkeet tarjoavat foorumin valtakunnalliseen, alueiden väliseen dialogiin sekä tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoon. Vuoropuhelu ja vertaisuus mahdollistavat teeman hanketoteuttajien osaamisen lisääntymisen.
Oman teeman kehittämistarpeiden ja verkostojen syvällinen tuntemus on onnistuneen koordinaation edellytys. Viestinnässä korostuu substanssiosaaminen, jotta relevantti tieto saadaan välitettyä toimijoille oikein ja mahdollisimman lyhyellä viiveellä. Niiden viestintä suuntautuu tehokkaasti alan tärkeisiin kohderyhmiin ja toimijoihin.
Koordinaatiohankkeet tuottavat tarpeen vaatiessa tutkimustiedosta käyttökelpoista ja helposti saavutettavaa tietoa. Lisäksi ne ohjaavat teemaan liittyvän kumuloituneen tiedon lähteille sekä keskeisten verkostojen piiriin.
Siiloista synergiaan
Koordinaatiohankkeiden toiminta kattaa koko teeman kehittämishankkeet. Ne edistävät eri rahoitusohjelmien synergiaetuja, koska yhteistyötä tehdään saumattomasti riippumatta rahoituslähteestä (Maaseuturahasto, ESR, EAKR, Interreg ym.). Siten moni koordinaatiohankkeista tekee yhteistyötä omaa rahoitustaan hallinnoivan MMM:n lisäksi myös muiden ministeriöiden kanssa, kuten OKM, TEM, STM ja YM.
Koordinaatiohankkeet eivät toimi yhdestä “siilosta” käsin, vaan monisektorisesti yritysten, julkisten toimijoiden ja kolmannen sektorin kanssa, hallinnon ja ministeriöiden raja-aidat ylittäen. Näin ne voivat löytää toisistaan kaukana olevien tahojen välille yhteistyön ja verkostojen eväitä.
Koordinaatiohankkeet suuntaavat katseen tulevaisuuteen, ja nostavat esille teeman kehittämisen tulevaisuuden tarpeita ja valmistelussa olevia asioita, jotka vaikuttavat alan kehittymiseen. Parhaimmillaan koordinaatiohankkeet mahdollistavat valtakunnallisen tiedon tuottamisen ja viestinnän lisäksi alueellisten hankkeiden tehokkaamman ja vaikuttavamman toiminnan.
Elina Vehmasto
Projektipäällikkö, Luonnonvarakeskus, Maaseudun hyvinvointiyrittäjyyden koordinaatiohanke, HyvinVoi-koordinaatio (2018-2021)
Teksti perustuu kaikkien käynnissä olevien maaseuturahoitteisten koordinaatiohankkeiden yhteistyönä keräämiin ajatuksiin koordinaatiohankkeiden ominaispiirteistä ja vahvuuksista.
