Maaseutututkijatapaamisen Agroekologia, kohtuutalous ja paikallisuus -työryhmässä keskusteltiin maaseudun tulevaisuuden yhteisöistä erityisesti ruoantuotannon näkökulmasta.
Antti Luomala Maa-akatemia osuuskunnasta esitteli vastauksia kyselyyn, jolla selvitettiin maatalouden ulkopuolelta maatalousyrittäjäksi haluavien motiiveja sekä tarpeita. Kyselyyn vastanneista suurin osa oli nuoria naisia.
Alalle hakeutumisen tärkeimpiä motiiveja olivat halu luoda yhteys luontoon, halu elää kestävämpää elämää, kaipuu käytännönläheiseen työhön, halu tehdä merkityksellistä työtä sekä intohimo ruoan kasvatukseen. Vastaajat myös pitivät ekologista kestävyyttä tärkeänä.
Valtaosalla suunniteltu maatilatoiminta oli pienimuotoista ja noin kolmanneksella suunnitelmat olivat vasta unelmien tasolla. Yleisimpiä suunnitelmiin lukeutuneita tuotteita olivat esimerkiksi erilaiset kasvit sekä kananmunat, mutta myös erilaiset palvelut, kuten koulutukset, elämykset ja matkailupalvelut.
Anne Rintamäki ja Irene Kuhmonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta kertoivat Savon maatalouden tulevaisuuskuvat (Santtu) -hankkeesta. Hankkeen lähtötilanne on monille tuttu: tilojen määrä on vähentynyt ja yksikkökoot ovat kasvaneet. Rakennekehitys on heikentänyt maatalousluonnon monimuotoisuutta, sillä monimuotoisuutta edistävät maankäyttötavat ja laiduntaminen ovat vähentyneet. Myös erilaiset tukimuutokset ovat vähentäneet esimerkiksi luomutilojen määrää, jotka olisivat monimuotoisuuden kannalta tärkeitä.
Etelä- ja Pohjois-Savon viljelijöille toteutetun kyselyn teemat liittyivät nykyiseen tuotantoon sekä tulevaisuudennäkymiin 15 vuoden päästä. Kysymyksen “Miten pyrit vaalimaan maatalousluonnon monimuotoisuutta tilallasi ja miksi?” vastausten perusteella hankkeessa muodostettiin viisi viljelijätypologiaa.
- Arvopohjaiset viljelijät (13,5 % vastaajista) toimivat luontoa kunnioittaen ja monipuolisia monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä hyödyntäen.
- Kasvukunto edellä toimiville viljelijöille (37 %) monimuotoisuus näyttäytyy mahdollisuutena hyötyä taloudellisesti.
- Rajattu luonto –typologian viljelijöillä (20 %) monimuotoisuutta edistävät toimet on rajattu varsinaisen tuotannon ulkopuolelle.
- Välinpitämättömät viljelijät (25 %) näkivät monimuotoisuuden pakkona eivätkä osoittaneet mielenkiintoa sitä kohtaan.
- Nihilistit (4,5 %) suhtautuvat monimuotoisuuden vaalimiseen kielteisesti.
Noin 70 % vastaajista siis suhtautui lähtökohtaisesti myönteisesti monimuotoisuuteen ja monilla vastaajilla monimuotoisuus linkittyi kasvukuntoon ja tuotannon kehittämiseen. Kuitenkin jopa viidennes viljelijöistä kertoi rajaavansa monimuotoisuuden aktiivisen viljelyn ulkopuolelle tai yksittäisiksi toimenpiteiksi. Arvopohjaisten viljelijöiden määrän lisääminen on kiinnostava haaste, johon etsitään aktiivisesti ratkaisuja.
1970-luvun lopun Koijärvi-liikkeessä mukana ollut Varsinais-Suomen kylät ry:n puheenjohtaja Henrik Hausen kertoi omien kokemustensa kautta vaikuttamistyön merkityksestä. Hänen keskeinen sanomansa oli se, että vaikuttamiseen tarvitaan niin visio, paikallisia vaihtoehtoja, yhteiskunnan haastamista kuin suoraa toimintaa, ja tarvittaessa haitallisia suurhankkeita tulee haastaa myös kansalaistottelemattomuuden keinoin. Hausen korosti kohtuutalouden merkitystä ja katsoi, että tulevaisuuden maaseudulla tarvitaan monipuolisesti paikallisia vaihtoehtoja, kuten agroekologisia kokeiluja ja omavaraopistoja.
Päivi Pylkkänen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista kertoi eurooppalaisista ekoalueista. Ekoalueen idea on lähtöisin Italiasta ja sillä tarkoitetaan erityisesti luomutuotannon ympärille rakentuvia alueita, joissa paikalliset toimijat edistävät kestävää kehitystä. Ekoalueita edistetään vahvasti EU-tasolla esimerkiksi komisison luomutuotannon toimintasuunnitelmassa. Ekoalueilla voi olla merkittävä rooli alueellisen ruokajärjestelmän kestävyydessä ja ne voivat olla kestävän kehityksen mallialueita. Ekoalueista saatavilla oleva tieto ei vielä riitä kattavaan arviointiin eikä tutkimuskirjallisuutta ole paljon, mikä tekee ekoalueista kiinnostavan ja tärkeän tutkimusaiheen.
Työryhmän esitysten abstraktit ja osa tutkijatapaamisen esityksistä ovat ladattavissa Maaseutututkijatapaamisen verkkosivuilla.
Kirjoittaja ja kuvat
Suvi-Tuuli Laaksonen
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
