Miten kuluttajat suhtautuvat kaninlihaan ja sen kotimaiseen tuotantoon? Onko kaninlihalla kysyntää kuluttajien ja ravintoloiden keskuudessa? Voisiko kaninliha vastata nouseviin ruoka-, terveys-, ympäristö- ja ekologisuustrendeihin? Näihin kysymyksiin opinnäytetyöntekijät Pia Eirtola ja Katariina Viljamaa Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta lähtivät etsimään vastauksia.
Kaninliha halutaan ostaa suoraan tuottajalta
Kuluttajakyselyyn vastasi 301 kuluttajaa syksyllä 2017. Kuluttajat mielsivät kaninlihan vähärasvaiseksi (70 % vastauksista), vaikeasti saatavissa oleva raaka-aineeksi (58 %) ja proteiinipitoiseksi (46 %). Vaikka kaninliha on monelle vieras raaka-aine ja kaniin liittyy lemmikkieläin-status, niin vastaajista peräti 92 % hyväksyy kaninlihan käytön elintarvikkeena. Myös 88 % vastaajista, jotka eivät olleet koskaan maistaneet kaninlihaa, hyväksyvät kaninlihan käytön elintarvikkeena.
78 % vastaajista voisi ajatella käyttävänsä kaninlihaa ruoanlaitossa. Vaikka kaninlihaa ei haluttaisi käyttää ruoanlaitossa, niin silti sitä voitaisiin syödä ravintolassa. Suurin osa haluaisi syödä sitä a la carte -ravintolassa (88%), mutta myös lounasravintolan sai kannatusta (42 %). Kyselyyn vastaaminenkin lisäsi kiinnostusta kaninlihaa kohtaan.
Kaninliha halutaan ostaa suoraan tuottajalta (66 %). Puolet haluaisi ostaa marketista tai lähikaupasta ja 37 % REKO-renkaiden kautta. Lihan erikoiskaupasta (esim. kauppahallista) haluaisi ostaa 18 % vastaajista. Jos vastaaja ei ollut koskaan kuullut kaninlihantuotannosta, niin silloin ensisijainen ostopaikkana mainittiin marketti tai lähikauppa sekä suoraan tuottajalta ostaminen.
Huono saatavuus esteenä ravintoloiden mielestä
Ravintoloille lähetettyyn kyselyyn saatiin 35 vastausta. Vastaajista vain viisi kertoi käyttävänsä annoksissaan tällä hetkellä kaninlihaa, vaikka suurimmalle osalle (27) kaninliha oli tuttu raaka-aine. Kaninlihaa annoksissaan käyttävät ravintolat sijaitsivat Etelä- ja Länsi-Suomessa.
Suurimpana syynä kaninlihan käyttämättömyyteen ravintoloissa mainittiin kotimaisen kaninlihan huono saatavuus ja ulkolaista ei haluttu käyttää. Kaninlihalle ei uskottu olevan kysyntää, mutta kuluttajakyselyn pohjalta kiinnostusta tuntuisi olevan kotimaista kaninlihaa kohtaan. Ravintolat haluavat hankkia kaninlihan suoraan tuottajilta tai tukusta. Ravintolat eivät nähneet ongelmana kokonaisen kanin käyttöä, vaikka toivottiinkin, että se olisi paloiteltua ja tuoretta. Myös pakastetulle kaninlihalle olisi kysyntää niissä ravintoloissa, joissa tarve ei ole jokapäiväistä.
Kaninlihan tuottajista
Facebookin kahteen tuotantokaniryhmään tehdyssä kyselyssä selvitettiin kasvattaako kaneja omaan käyttöön vai myykö kaninlihaa. Omavaraiskasvattajia sosiaalisen median kautta saatujen vastausten perusteella on 113. Myyntiin lihaa kasvatti 9 vastaajaa, joista kolmea haastateltiin. Haastatellut myivät yksityisille henkilöille, kaupoille, ravintoloille ja REKO-renkaiden kautta. Vastaajien mielestä kuluttajat eivät ole kovin tietoisia kaninlihasta, vaikka positiivista palautetta olivat saaneetkin.
Miten tästä eteenpäin?
Opinnäytetyön yhteenvetoon on koottu asioita, joihin tulisi jatkossa kiinnittää huomiota tai joita pitäisi viedä eteenpäin. Tarvetta olisi mm. kaninlihantuotantoon liittyvälle lainsäädäntöön keskittyvälle oppaalle ja yhteyshenkilölle viranomaistaholla. Lisäksi olemassa olevista lakihelpotuksista kaninlihan suoramyynnin osalta olisi saatava tietoa ostajillekin. Kuluttajien ja ravintoloiden tietoisuuden lisääminen kaninlihantuotannosta ja kaninlihan hyvistä ominaisuuksista on tärkeää, koska se mahdollistaa uusia yhteistyökumppanuuksia ja kysynnän kasvua.
Opinnäytetyö www.theseus.fi/handle/10024/142575
Teksti: Päivi Töyli
