Kansallisen ruokastrategian 2040 rinnalla Suomessa on julkaistu alkuvuodesta maaseutupoliittinen selonteko. Molemmat asiakirjat vastaavat Euroopan komission visioihin maataloudesta ja ruuasta sekä maaseudusta.
Maaseutupoliittinen selonteko luo kehystä ja edellytyksiä ruokapolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi. Selonteon valmistelu on toteutettu poikkihallinnollisessa yhteistyössä ja osallistavana prosessina vuoden 2025 aikana.
Maaseutupoliittisessa selonteossa on avattu maaseutualueiden tilannekuva ja muutostekijät muun muassa väestön, asumisen, palvelujen ja niiden saavutettavuuden sekä maaseudun talouden rakenteiden näkökulmista. Näistä viimeisen alla ovat mukana työvoiman saatavuus, osaaminen, maa- ja metsätalouden rakennemuutos, yritysten ja paikallistalouden resilienssi sekä yhteisötalous.
Maaseutupoliittisessa selonteossa on esitetty 5 poikkihallinnollista tavoitetta, joita täydentävät yhteensä 23 kehittämissuositusta. Ruoka-alaan liittyen suosituksissa on kiinnitetty huomiota muun muassa elintarvikehuoltoon ja maaseudun arvoketjuihin sekä logistiikan ja TKI-toiminnan edellytysten vahvistamiseen mikro- ja pk-yritysten näkökulmista. Lisäksi huomiota kiinnitetään osaamiseen, työvoimaan ja omistajanvaihdoksiin liittyviin kysymyksiin.
Huoltovarmuuden osalta huomioidaan kiertotalouden mallit ja hajautetut mallit (ml. agroekologiset symbioosit), jotka mahdollistavat paikallisia liiketoimintaekosysteemejä ja fossiiliriippuvuuden vähentämistä sekä tarjoavat uusia mahdollisuuksia maaseudun yrityksille ja yhteisöille.
Työn ja yrittäjyyden näkökulmat mukana TUUMA-verkostotyössä
Valtioneuvoston asettama maaseutupoliittinen neuvosto (MANE) johtaa ja linjaa kansallista maaseutupolitiikka. Tämän työn toteuttamista tukevat teemalliset verkostot, joista TUUMA27-verkostohankkeen toimintakenttään kuuluvat erityisesti osaavan työvoiman, yrittäjyyden ja yhteisötalouden sekä aluetalouden näkökulmat. TUUMA27-verkosto osallistuu edellisiin aihepiireihin liittyviin käynnissä oleviin prosesseihin ja keskusteluihin sekä tuo maaseudun ja pk-yritysten näkökulmaa niihin liittyviin lausuntopyyntöihin.
Viimeisen vuoden aikana on ollut auki useita lausuntopyyntöjä, jotka linkittyvät ruoka-alan toimintaympäristöön ja ohjaavat tulevia strategisia päätöksiä, kuten hankintalain muuttamista, TKI-politiikan ja -toiminnan strategisia valintoja sekä yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten strategiaa.
Konkreettisesti yritysten toimintaan liittyvät muun muassa mikroyrittäjien rahoitus, yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdokset sekä pankkipalvelulainsäädäntö. Myös suoraan elintarvikealaan liittyviä lausuntopyyntöjä oli auki viimeisen vuoden aikana, kuten Kansallinen ruokastrategia 2040, elintarvikemarkkinalaki ja alkoholilain muuttaminen (panimoiden, tislaamoiden ja viinitilojen ulosmyyntioikeuden laajentaminen).
Kaikkiin edellisiin liittyen TUUMA27-verkosto nosti erityisesti esiin vaikutuksia pk-yrityksiin, maaseudun elinvoimaan ja aluetalouteen. Lisäksi tuotiin esiin toimintaympäristön kehittämisen kautta nousevia mahdollisuuksia edistää uutta yrittäjyyttä ja ruoka-alan elinvoimaisuutta.
Elintarvikemarkkinalain luonnoksessa on tarkasteltu maaseutuvaikutuksia, joten lausunnossa korostettiin esimerkiksi jalostustoimintaa oman tilan tai lähialueen raaka-aineista, ja sitä kautta välitöntä ja välillistä vaikutusta muihin elintarvikeketjun toimijoihin. Myös ulosmyyntioikeuden laajentamista koskevassa lausunnossa korostettiin suoria ja kerrannaisvaikutuksia alueen ja maaseudun elinvoimaan esimerkiksi matkailutoiminnan kautta.
Ruokastrategian kommentoinnissa kannatettiin arvonlisän jakautumista tasaisemmin ruokaketjussa ja avattiin hajautetun ruokajärjestelmän vaikutuksia toiminnan eri tasoilla.
TUUMA27-verkoston jättämiin lausuntoihin voi tutustua maaseutupolitiikka.fi-verkkosivulla.
Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseutualueilla -verkostohankkeen (TUUMA27) tavoitteena on tunnistaa ja nostaa esiin paikallistalouteen vaikuttavia tekijöitä sekä niihin liittyviä ratkaisuja ja toimintatapoja, joilla vahvistetaan maaseutualueiden uudistuvaa työtä, yrittäjyyttä ja elinvoimaisuutta. Verkoston rahoitus tulee maaseutupolitiikan valtakunnallisista kehittämisvaroista.
Maaseutupolitiikan neuvosto ottaa kantaa tärkeisiin maaseutuun liittyviin valmisteilla oleviin kansallisiin kysymyksiin. Maaseutupolitiikan poikkihallinnollinen luonne on huomioitu neuvoston kokoonpanossa ja edustettuna ovat hallinto, elinkeinotoiminta, kansalaistoiminta, neuvontajärjestöt sekä tutkimus.
Luonnontuotealan edistämisen vaiheita maaseutupolitiikassa ja TUUMA27-verkoston toimintaa avataan Ruralia-lehden maaseutupolitiikkaan keskittyvässä teemanumerossa.
Kirjoittaja
Päivi Töyli
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
