Pirkanmaan Voimia Oy:ssä on kehitetty elintarvikehankintoihin mittaristo, jonka avulla vastuullisuudesta tehdään läpinäkyvä ja johdettava osa hankintoja. Rajattu ja vaikuttava mittarivalikoima tukee päätöksentekoa ja edistää kestävämpiä julkisia ruokahankintoja.
Pirkanmaan Voimia on Tampereen, Nokian, Virtain ja Ylöjärven kaupunkien, Vesilahden kunnan sekä Pirkanmaan hyvinvointialueen omistama yhtiö. Yhtiöllä on vastuu Tampereen kaupungin ateria- ja puhtauspalveluiden järjestämisestä. Yhtiö tuottaa palveluita myös Pirkanmaan hyvinvointialueelle.
Vastuullisuuden mittaaminen on tärkeä osa kestävämpää ruokapalvelua
Hankinnat nähdään keskeisenä ja toistaiseksi alihyödynnettynä vipuvartena kohti kestävämpää ruokajärjestelmää. Hankinnat eivät ole pelkästään tuotteiden tilaamista, vaan strateginen mahdollisuus, jolla voidaan ohjata markkinoita, vahvistaa toimittajien vastuullisuutta ja kehittää ruokapalveluja kestävämpään suuntaan.
Ilman mitattavia tavoitteita vastuullisuus jää helposti irrallisiksi tavoitteiksi. Mittaristo tekee siitä näkyvää, johdettavaa ja vertailtavaa.
Ruokapalveluissa vastuullisuuden mittaaminen on yhä usein kapeaa ja perustuu yksittäisiin mittareihin, kuten hävikin seurantaan. Kestävämpi ruokapalvelu edellyttää kuitenkin kokonaisvaltaisempia strategioita, joissa yhdistyvät resurssitehokkuus, hävikin vähentäminen ja käyttäytymisen ohjaaminen. (Carletto et al., 2023)
Tämä havainto resonoi vahvasti myös Voimian työssä. Mittariston rakentamisen alkuvaiheessa oli selvää, että yksittäinen kestävyysmittari ei riittäisi – tarvittiin tapa hahmottaa vastuullisuutta koko hankintaketjun tasolla. Vaikka dataa oli paljon, vain harkittu ja rajattu mittaristo auttoi muuttamaan tiedon ohjaavaksi ja päätöksentekoa tukevaksi kokonaisuudeksi.
Kansainväliset esimerkit korostavat mittareiden merkitystä
Julkisilla elintarvikehankinnoilla on kestävän kehityksen edistämiseksi merkittävä potentiaali, mitä ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti.
Tanskan julkinen sektori näyttäytyy kestävän kehityksen edelläkävijänä maailmalla. Tanskassa tehdyssä tutkimuksessa (Lassen et al., 2023) huomattiin, että kaupungit asettavat kunnianhimoisia tavoitteita julkisissa elintarvikehankinnoissa. Esimerkiksi luomun osuus nousee 90 %:iin, paikallistuotteet muodostavat 30% hankinnoista ja hävikkiä vähennetään 30%.
Tutkimuksen johtopäätöksenä todettiin, että kestävät hankinnat edellyttävät mitattavien tavoitteiden lisäksi selkeää politiikkaa, strategiaa ja käytännön työkaluja. Voimian kehitystyössä tämä oli myös nähtävissä. Kun mittarit selkeytyivät, myös hankintastrategia tarkentui ja tavoitteista tuli arjessa seurattavia.
Strategista ja kokonaisvaltaista hankintojen johtamista
Hankinnat vaikuttavat organisaation tuloksellisuuteen, kustannuksiin, laatuun, maineeseen ja vastuullisuuteen. Sekä yrityksissä että julkisella sektorilla hankinnoilla on keskeinen rooli. Hankintojen johtaminen on strategista ja kokonaisvaltaista liiketoiminnan johtamista.
Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan alakoulujen ruokapalveluissa suurin vaikutus hiilijalanjälkeen syntyy ruokalistasuunnittelusta ja ruokajätteen hallinnasta. Paikalliset hankinnat tukevat alueellista taloutta, ja keittiöhenkilökuntaan panostaminen parantaa sekä taloudellisia vaikutuksia että ruokailun laatua. Ravitsemuksen näkökulmasta keskeistä on ravitsemusstandardien toteutuminen ja hyvä ruokailuympäristö, ei pelkästään ruoan alkuperä. Tulokset korostavat integroitujen strategioiden tarvetta. (Tregear et al., 2022)
Yleinen näkemys on, että yksinkertaiset, tietoon perustuvat mittarit ja helposti käyttöönotettavat työkalut vahvistavat julkisten ruokapalvelujen roolia kestävän ruokajärjestelmän edistäjinä. Tavoitteena on standardoida vastuullisuuden arviointia, tukea päätöksentekoa ja edistää järjestelmätason muutosta. (Schafer et al., 2025; Garcia et al., 2025)
Selkeä mittaristo tukee hankintojen johtamista
Pirkanmaan Voimia Oy:n tuotevastaava Anu Salmela toteaa, että vastuullisuusmittareiden käyttö elintarvikehankinnoissa on vielä kehittymässä. Hankintaosaaja-koulutuksen yhteydessä tehdyn kehittämistyön tavoitteena oli tunnistaa käytössä olevat mittarit, arvioida niiden soveltuvuutta toiminnan ohjaamiseen GRI- ja ESG-viitekehysten näkökulmasta sekä luoda läpinäkyvä ja helposti ylläpidettävä mittaristo hankintojen johtamisen ja viestinnän tueksi.
Keskeisiä kriteerejä mittareille olivat vertailukelpoisuus, tiedon luotettavuus ja saatavuus sekä toistettavuus. Seurattaviksi mittareiksi valittiin:
- CO₂e / hankittu elintarvike (kg) / vuosi
- Elintarvikkeiden kotimaisuusaste (%)
- Sosiaalisen vastuullisuuden itsearviointivaatimus (%) sopimuksista
Numeerisia mittareita täydennetään laadullisella analyysillä, ja niiden tavoitetasot määritellään osana luonto- ja ilmastotiekarttaa. Koska vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset vaihtelevat, on perusteltua keskittyä rajattuun joukkoon olennaisia mittareita, joihin voidaan aidosti vaikuttaa elintarvikehankintojen arvoketjussa.
Pirkanmaan Voimialla on useita eri asiakasryhmiä, joiden palvelut eroavat toisistaan. Päästö/kilo-mittarille ja elintarvikkeiden kotimaisuusaste -mittarille tunnistettiin tarve saada asiakasryhmälle kohdistettua tietoa viestinnän ja tiedolla johtamisen tarpeisiin. Mittareiden taustalle kerättävän tiedon tarkkuutta on vuoden 2025 aikana kehitetty vastaamaan tähän tarpeeseen.
Hankinnat ovat kestävyystyön voimakkaita ajureita
Hankinnat eivät ole vain tekninen prosessi, vaan strateginen vaikuttaja. Tutkimus ja Voimian käytännön työ osoittavat, että:
- mittarit tekevät vastuullisuudesta näkyvän johtamisen kohteen
- hankinnat voivat ohjata markkinoita kestävämpään suuntaan
- tietoon perustuva seuranta tukee koko ruokajärjestelmän muutosta
- rajattu, selkeä mittaristo on vaikuttavampi kuin laaja mutta epäselvä
Työtä tehdessä vahvistui ymmärrys siitä, että kestävä ruokapalvelu syntyy arjen valinnoista — mutta hankintojen kautta voidaan vaikuttaa koko järjestelmään.
Pirkanmaan Voimia on hyvä esimerkki siitä, miten rajattu mutta tarkoituksenmukainen mittaristo muuttaa vastuullisuuden puheesta päätöksiksi. Samaa mallia voi soveltaa kuntaan, kuntayhtymään tai palveluntuottajaan — aloita kolmella mittarilla ja vie ne kiinni strategiaan. Ensimmäinen parannus näkyy usein jo seuraavassa kilpailutuksessa ja kuukausiraportissa.
Mittarointi – mitä ja miten käytännössä?
- Valitse ensin vaikutus, sitten mittarit.
- Pidä kokonaisuus pienenä ja johtamista tukevana.
- Räätälöi näkymät asiakasryhmille.
- Kerää dataa viisaasti ja tulkitse se yhdessä.
Mitä Voimian mittarit näyttävät nyt?
- Elintarvikkeiden päästö 2024: ka. 2,0 kg CO2e per kg (laskennan toteutus joka toinen vuosi)
- Elintarvikkeiden kotimaisuusaste 2025: 78,6 %
- Sosiaalisen vastuullisuuden itsearviointivaatimus 2025: 100 % elintarvikehankintojen sopimuksista
Kirjoittajat
Anu Salmela, Pirkanmaan Voimia Oy
Sanna Nieminen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologia
Lähteet:
- Carletto, F. C., Ferriani, L. O., & Silva, D. A. (2023). Sustainability in food service: A systematic review. Waste Management & Research, 41(2), 285–302.
- García-Herrero, L., Perez Cornago, A., Casonato, C., Sarasa Renedo, A., Bakogianni, I., Wollgast, J., Gama Caldas, M., & Maragkoudakis, P. (2025). Criteria for sustainable public procurement (SPP) for food, food services, and vending machines. European Commission, Joint Research Centre (JRC).
- Lassen, A. D., Thorsen, A. V., & Trolle, E. (2023). Current practices and opportunities for more sustainable public food procurement: A qualitative study among Danish municipalities and regions. Foods, 12(10), Article 1975.
- Schafer, L. J., Nielsen, A. R., Inisan, A., Henriksen, C. B., Welker, E., Kuntzsch, I., & Swiader, M. (2025). Holistic advisory tool to evaluate and enhance sustainable food procurement practices in professional kitchens. International Journal of Gastronomy and Food Science, 39, 101087.
- Tregear, A., Aničić, Z., Arfini, F., Biasini, B., Bituh, M., Bojović, R., & Tsakiridou, E. (2022). Routes to sustainability in public food procurement: An investigation of different models in primary school catering. Journal of Cleaner Production, 338, 130604.
