Artikkelit

Maku maaperästä: GEOfood yhdistää geologian ja paikalliset maut

GEOfood-brändin mukaisia lähiruokatuotteita ja annoksia on tarjolla monissa geoparkeissa ympäri maailman. Kuva: Kapina Oy, GEOfood -hanke.
63Lukenut

GEOfood on kansainvälinen Unesco Global Geopark -verkoston ruokakonsepti, joka nostaa esiin paikallisten ruokien yhteyden alueen geologiaan. Ajatuksena on, että makuelämykset kumpuavat nimenomaan siitä maaperästä ja luonnonympäristöstä, jossa raaka-aineet kasvavat.  

Suomessa on viisi geoparkia, joista ensimmäinen, kotimaisten geoparkien pioneerina toiminut Rokua Geopark, perustettiin vuonna 2010. Rokua Geoparkin jalanjäljissä ovat kulkeneet muun muassa Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark ja Saimaa Geopark, joissa on viime vuosina keskitytty vahvasti GEOfood-toimintaan.  

Ruokaa muinaisen vuoriston juurilta

Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Pirkanmaan alueelle ulottuvan Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin geologinen historia perustuu muinaiseen vuoristoon, joka on ajan kuluessa muuttunut nykyiseksi suovaltaiseksi alueeksi. Karuihin oloihin sopeutuneet kasvit, kuten ruis ja kaali, menestyvät alueella edelleen ja kasvuolosuhteet antavat paikallisille raaka-aineille niiden omaleimaisen maun. 

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin alueella on kuusi GEOfood-brändiä hyödyntävää yritystä. GEOfood-tuotteet tulee valmistaa paikallisista tai puskurialueen raaka-aineista, ja niiden on tarkoitus kuvastaa yhteyttä paikallisen ruoan ja geologisen perinnön välillä. Tuotteiden taustalta löytyy myös henkilökohtaisia tai alueellisia tarinoita, jotka ovat osa GEOfoodin kantavaa ideaa.   

Myös innovatiivisuus ja kestävät ratkaisut ovat GEOfood-brändin keskeisiä arvoja. Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin toiminnanjohtaja Terttu Hermansson kertoo, että nämä teemat näkyvät konkreettisesti esimerkiksi paikallisessa ravintolassa, joka valmistaa muun muassa granolaa sahdintuotannon sivutuotteena syntyvästä mäskistä. 

Sahtipohjainen jälkiruoka, joka sisältää esimerkiksi sahtijäädykettä ja sahtigranolaa. Kuva: Lauhansarvi.

Saimaalla palvelutkin ovat osa GEOfoodia 

Saimaa Geopark ulottuu yhdeksään kuntaan Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa. Saimaan alueen geologiset juuret löytyvät Suomen suurimman järvialueen muinaishistoriasta.  

Saimaa Geoparkin markkinointi- ja hankekoordinaattori Jenna Tiimo kertoo GEOfoodin ulottuvan Saimaalla myös palveluihin, josta esimerkkinä on GEOfood-tuotteita aamiaisella tarjoava majoitusyritys. GEOfoodin kautta on syntynyt myös uudenlaisia yhteistyön muotoja. Saimaa Geoparkin alueella on syntynyt kolmen toimijan ketju, jossa yksi yritys tuottaa kuivattuja yrttejä, toinen hyödyntää niitä myllytuotteissaan, ja kolmas, elämysmatkailuyrittäjä, tarjoaa ja myy näitä tuotteita retkillään.  

Yritysten näkökulmasta GEOfood tarjoaa Tiimon mukaan vaivattoman keinon kertoa tuotteiden alkuperästä. Yrityksiltä edellytetään tuotteiden tarinan avaamista tekstin ja kuvien avulla, mutta kansainväliseen verkostoon liittyvät yhteydet hoituvat Geoparkin kautta. 

Tällä hetkellä Saimaan GEOfood-verkostossa toimii yhdeksän yritystä. Jenna Tiimon mukaan GEOfood ei kilpaile muiden alueella vahvojen ruokabrändien, kuten Taste Saimaan kanssa, vaan ne täydentävät toisiaan ja mahdollistavat yhteistyön esimerkiksi yhteisten tapahtumien kautta. 

Kansainvälinen verkosto lisää näkyvyyttä 

GEOfood on Suomessa vielä suhteellisen uusi konsepti, joten sen tunnettuuden kasvattamiseen on yhä tarvetta. Kehityskohteina nähdään erityisesti markkinointi ja jakelukanavat. Sekä Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkissa että Saimaa Geoparkissa kehitystyötä jatketaan hankkeiden kautta. 

Kansainvälinen GEOfood-verkosto tarjoaa kuitenkin jo nyt arvokasta näkyvyyttä erityisesti matkailijoille, jotka ovat tutustuneet konseptiin muissa maissa. Suomalaiset tuotteet ovat myös saaneet jalansijaa kansainvälisissä GEOfood-verkoston tapaamisissa. 

Syksyllä kansainvälistä näkyvyyttä tulee lisää, kun Saimaa Geopark isännöi Euroopan Geoparkien konferenssia. Tapahtuma tarjoaa yrityksille mahdollisuuden esitellä GEOfood-tuotteitaan sadoille kansainvälisille vieraille. 

Kirjoittaja 
Suvi-Tuuli Laaksonen
Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti