Kainuun ruokastrategian päivitys vuosille 2026−2030 urakoitiin maakunnan elintarvikealan kehittäjäryhmä Ketterän toimesta ja Itä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten hankkeen Parasta paikallista pöytiin koordinoimana.
Pohjalla olleen Maistuvampi Kainuu -ruokastrategian teesit todettiin edelleen toimiviksi ja peruspilarit pitäviksi. Muutoksiakin ehdotettiin ja uusia avauksia sateli niin, että ruokaketjun näkymät avartuivat kotikenttää laajemmiksi. Strategia koottiin käytännön toimia sisältäväksi paketiksi.
Toimialana elintarvikeala on Kainuussa pieni, mutta pellolta pöytään -ruokaketjun mitalla tarkasteltuna se on merkittävä. Aluestrategioissa se kuuluu biotalouden toimialoihin. Tätä kautta elintarvikeala tulee säilymään maakunnallisissa kehittämissuunnitelmissa. Alkutuotannon merkitys on harvaan asutulle maakunnalle suuri. Siksi se on yksinoikeutetusti tämänkin strategian pääpointteja.
Päivitysprosessin aikana haastateltiin myös kainuulaisia yrittäjiä ja sidosryhmiä. Strategian nimeksi nostettu sanapari ”Kilpailijoista kumppaneiksi!” nousi esiin juuri näissä haastatteluissa. Nimi on yrityskentästä noussut toive. Yhteistyö nähdään voimavarana ja voimien yhdistäminen alan pärjäämisen edellytyksenä. Avoimuutta ja syvempää yhteistyötä tarvitaan yrityskentässä, ja sitä tarvitaan myös muiden toimijoiden kesken, jotka ruokaketjun kanssa tekemisissä ovat.
Haastattelut todistivat jälleen, että maailmalla surffailleet ovat hyvin yhteistyöhakuista ja pelottomasti visioivaa porukkaa. Oman maakunnankin mahdollisuudet nähdään kirkkaammin, kun on katsottu kauas, otettu etäisyyttä ja löydetty vertailukohtia. Lähituotannon puolesta puhuminen ja sen varaan rakentaminen vaatii uskoa ja luottoa siihen, että arvostus paikallisuutta kohtaan kasvaa. Maauskoa tarvitaan edelleen ja lisäksi uskallusta uudistua.
Mitä strategia pitää sisällään?
Kainuu ottaa merkittävän askeleen kohti tulevaisuuden ruokamaakuntaa. ”Kainuun ruokaketju – Kilpailijoista kumppaneiksi!” –strategia 2026–2030 kokoaa yhteen alueen vahvuudet, kasvun mahdollisuudet ja yhteistyön voiman. Tavoitteena on elinvoimainen, omavarainen ja valtakunnallisesti kiinnostava ruokamaakunta, jossa koko ruokaketju vahvistuu.
Strategia painottaa neljää asiaa: vahvaa alkutuotantoa, luonnontuotteiden potentiaalia, monipuolisia myyntikanavia sekä uudenlaisen yhteistyön kulttuuria. Näiden avulla Kainuu haluaa vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin ja tarttua rohkeasti uusiin mahdollisuuksiin.
Maakunnan ruokaketjun kehittämistä ohjaavat teemat, jotka kulkevat mukana kaikissa strategian painopisteissä. Ne muodostavat selkärangan, jonka varaan kasvu rakentuu.
Teemat ohjaavat kehittämistä
Tuotekehitys on nostettu strategian ytimeen. Se ei ole yksittäinen toimenpide, vaan jatkuva prosessi, joka ulottuu alkutuotannosta jalostukseen ja aina markkinoille asti. Tuotekehitys auttaa vastaamaan muuttuviin tarpeisiin, innovoimaan ja luomaan uutta sekä löytämään uusia markkinoita.
Jalostuksen monipuolistaminen eri menetelmin lisää tarjontaa – oli kyse sitten uusista tai uudistetuista tuotteista, sivuvirtojen hyödyntämisestä tai uudenlaisista valmistusmenetelmistä. Jalostuksen vahvistaminen tuo arvonlisää, joka jää alueelle.
Älykkäät prosessit tuovat ruokaketjuun tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Datan hyödyntäminen, automaatio, jäljitettävyys ja älypakkaukset eivät ole enää tulevaisuuden visioita, vaan konkreettisia keinoja, joilla parannetaan laatua ja turvallisuutta ja jotka ovat käyttöön otettavissa jo nyt.
Vastuullisuus kulkee mukana kaikessa tekemisessä. Ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys muodostavat kokonaisuuden, jossa mikään osa-alue ei voi kehittyä toisen kustannuksella. Tavoitteena on rakentaa ruokaketjua, joka tukee ympäristöä, vahvistaa paikallista taloutta ja huolehtii ihmisistä.
Strategian uudet avaukset – tätä haluamme
Tavoitteena on vahvistaa sopimustuotantoon perustuvaa alkutuotantoa sekä jatkojalostusta rinnakkain. Samalla kasvipohjaisen tuotannon kasvattaminen nähdään keskeisenä keinona vastata sekä markkinoiden muutokseen että ilmastotavoitteisiin.
Lähituotannon roolia halutaan nostaa entistä näkyvämmin kuntien strategioissa. Kun kunnat sitoutuvat tukemaan paikallista ruokaa hankinnoissaan ja päätöksenteossaan, syntyy vahvempi perusta elintarvikealan kasvulle ja alueen elinvoimalle.
Kainuulla on oma rikas ruokaperintönsä, jota halutaan nostaa esiin ruokatuotteissa, menuissa, tarinoissa ja tuoda tarjolle alueen tapahtumissa ja tilaisuuksissa.
Uudet myyntikanavat, digitaaliset ratkaisut ja monipuolisemmat jalostustavat avaavat yrityksille mahdollisuuksia, joita perinteiset rakenteet eivät ole tarjonneet. Yhteishankinnat, investoinnit, jakeluratkaisut ja yritysryhmät ruokkivat kasvua ja lisäävät yhteenkuuluvuutta.
Yrittäjien onnistumiset, rohkeat kokeilut ja arjen innovaatiot halutaan nostaa näkyviin, sillä ne inspiroivat ja osoittavat, mihin kaikkeen alalla pystytään, kun yhdessä niin päätetään. Tämä edellyttää syvää yhteistyötä – jopa kilpailijoiden kesken.
Elintarvikevienti halutaan tuoda osaksi maakunnan strategiaa. Kansainväliset markkinat tarjoavat kasvua, mutta vaativat pitkäjänteistä työtä, kumppanuuksia ja selkeää yhteistä tahtotilaa. Siksi uudenlaisten kumppanuuksien aktiivinen rakentaminen on nostettu yhdeksi strategian kulmakiveksi.
Ruokaketjun osapuolten omien ponnistelujen lisäksi tarvitaan kehittäjätahot ja yritykset yhdessä rakentamaan vaikuttavampia hankkeita, jotka mahdollistavat strategian vaatimat edistysaskeleet.
Painopisteet ja kärkihankkeet
1. Vahva alkutuotanto ruokaketjun perustana. Kainuu panostaa omavaraisuuteen, huoltovarmuuteen ja ruokaturvaan. Tavoitteena on nostaa maidon, lihan ja kalan jalostusastetta sekä vahvistaa koko ketjun taloudellista kannattavuutta. Kasvua haetaan myös tuotannon monipuolistamisesta: proteiini- ja öljykasvit sekä luomutuotanto ovat keskeisessä roolissa.
Kärkihanke: Huoltovarmuus ja ruokaturva.
2. Luonnontuotteet kasvun kärkenä. Kainuun puhdas luonto tarjoaa vahvan kilpailuedun, jota strategia hyödyntää entistä systemaattisemmin. Luonnontuotealan osaamiskeskittymä tukee yrityksiä tuotekehityksessä, rahoituksessa ja keruuverkostojen vahvistamisessa. Markkinakelpoisuus varmistetaan analyyseilla, ravintoarvomäärityksillä ja kansainvälisillä laatujärjestelmillä.
Kärkihanke: Jalostusarvosta ja tutkimustiedosta hyötyä yrityksille.
3. Moninaiset myyntikanavat vahvistavat näkyvyyttä. Kainuulainen ruoka halutaan entistä paremmin kuluttajien ulottuville. REKO-toimintaa päivitetään, suoramyyntiä tehostetaan digitaalisilla alustoilla ja yritysryhmähankkeet tukevat tilaus-toimitusketjujen kehittämistä. Ruokatapahtumat, matkailu ja verkkokauppa nostavat kainuulaiset maut esiin – ja myös vientimarkkinat nähdään aidosti saavutettavana mahdollisuutena.
Kärkihanke: Digitaidoilla myyntikanavat haltuun.
4. Yhteistyö ja uudet kumppanuudet. Strategian viesti on selvä: kilpailijoista kumppaneiksi. Kainuu tarvitsee uudenlaista yhteistyötä yli toimialojen ja aluerajojen. Valtakunnalliset valmennukset, kasvuyritysten tukitoimet ja veturiyritysten opit tuodaan osaksi alueen kehitystä. Yhteistyö nähdään välttämättömyytenä pienen markkina-alueen menestykselle.
Kärkihanke: Valmennuksella valmiuksia kasvuun.
Lopuksi: Tarvitaan tekoja
Päivitetty ruokastrategia ei ole vain suunnitelma – se on kutsu toimintaan. Ilman tekoja tämäkin strategia on turha.
Kainuu haluaa olla alue, jossa ruoka tuotetaan vastuullisesti, jalostetaan älykkäästi, tuodaan ylpeästi tarjolle ja viedään rohkeasti maailmalle. Perinteitä kunnioittaen, yhdessä tekemällä, osaamista jakamalla ja uusia kumppanuuksia rakentamalla Kainuu vahvistaa asemaansa Suomen ruokamaakuntien joukossa.
Annetaan visionääreille tilaa!
Kirjoittaja
Soili Hypén
Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset
Kuvat
Kaisa Lukkari, Birgitta Salminen
